Kouluruokailukeskustelu kaipaa positiivisia sävyjä

Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria onkin mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Tasa-arvon näkökulmaa toi esille myös maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä kannanotossaan. Hän aikoo käynnistää selvityksen siitä, miten kouluruokaa pitää kehittää 2020-luvulla. 

- Kouluruoka on merkittävä tasa-arvon, kansanterveyden ja ravitsemusasia, painottaa Leppä.

Kaikille kouluruoka ei maistu. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös huoltajien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen. 

Jos yhdessä ruokailemiseen ei ole saatu kotona mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa. 

Syy syömättömyyteen ei siis välttämättä löydy ruuan laatutekijöistä vaan jo lähtökohtaisesti kouluruokailuun liittyvistä kielteisissä asenteissa. Joskus vaikuttaa siltä, että kouluruuan kelvottomuutta toistetaan kuin mantraa ja kielteisyyden kehästä ei osata ulos.

Koulujen ruokailuhetkiä voidaan kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen, ruokailuaikoihin  ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Monissa kouluissa oppilaiden osallistaminen on jo vakiintunutta toimintaa.  Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Suomessa on toteutettu runsaasti kouluruokailun onnistumista tukevia työkaluja ja hankkeita. 
Yksi vaikuttavimmista on Ammattikeittiöosaajat ry:n ylläpitämä Kouluruokadiplomi-käytäntö. Kouluruokadiplomin suorittaminen on virittänyt positiivista ja rakentavaa keskustelua kouluyhteisöissä ja lisännyt myönteistä ruokapuhetta oppilaiden, opettajien ja koulun sidosryhmien keskuudessa. 

Tänä  vuonna lakisääteinen kouluruokailu täyttää 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat. 

Lisätietoja ***

Toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry, marjut.huhtala@amko.fi,  p. 050 341 3957
Projektikoordinaattori Päivi Jämsén, Ammattikeittiöosaajat ry, paivi.jamsen@amko.fi, p. 050 339 6844
www.amko.fi