10.6.2015

Suomen kalat

Suomen kalat on teos, jossa käydään läpi sekä kaikki Suomen vakituiset kalalajit (71 kpl) että tutuimmat harvakseltaankin tavattavat vierailijat. Kuvitus on itsessään taideteos. Sakke Yrjölän piirrokset ovat upeita ja kalojen tunnistaminen näistä on helppoa. Särkikaloja selaillessani saatoin jopa kuvitella tunnistavani toisistaan turvat, seipit, pasurit ja salakat. Vaan totuus on tarua ihmeellisempää, veikkaisin. Taas olen ihan pihalla hopeanvärinen "särki" kädessäni.

Sisällys on tarkkaan mietitty: lajeittain tutustutaan elinympäristöön, tuntomerkkeihin, elintapoihin, ravintoon, lisääntymiseen, kasvuun, ikään, kalastukseen ja ruokakäyttöön. Itseäni tietysti kiinnostaa eniten tuo ruokakäyttö. Kirjassa annetaankin hieno ohjeistus esimerkiksi siitä, miten hauen saa täysin ruodottomaksi. Tai mitä salakalle pitää tehdä, jotta se menisi muikunsyöjälle paistettuna kuin "väärä raha". Pisteet myös osiosta, jossa käsitellään kestävää kalastusta, uhanalaisuutta ja suojelua. Erityishuomion sai loisia ja tauteja koskeva luku, kuvien perusteella en kuitenkaan voi suositella saaristolaisruokapöytälukemistoksi.

Muutamia poimintoja kirjasta: 

Kalalajien määrä
Suomen vedet ovat yleensä vähäravinteisia, happamia, viileitä ja suuren osan vuodesta jään peittämiä. Merialueemmekin ovat vähäsuolaisia ja ominaisuuksiltaan lähempänä järveä kuin merta. [...] Ei siis sovi ihmetellä, miksi kalalajistomme on melko kapea. Siihen kuuluu vain 61 omin voimin tullutta ja 10 ihmisen tuomaa kalalajia. 

Hauki on paikkauskollinen
Mikäli joskus törmää kunnon kyrmyniskaan, muttei onnistu sitä saaliikseen haalimaan, kannattaa samalle paikalle palata uudelleen ja uudelleen. Haukimerkintöjen perusteella takaisin saaduista kaloista alle puolen kilometrin etäisyydeltä tuli takaisin yli 80 prosenttia merkkilöydöistä. Kutuvaellukset voivat toki olla kilometrienkin mittaisia ja myös lämpiminä kesinä haukien on havaittu siirtyvän rannikkovesissä ulommas saaristoon kuin kylminä kesinä. 

Pasuri   
Alkukesällä vesialueet peittyvät kasvillisuuteen, ja vesien lämpötila nousee liki pariinkymmeneen asteeseen. On aika antaa tunteiden leiskua. [...] Pasuri on ala-arvostettu kala, jota on meillä käytetty korkeintaan rehuna. Liha on kuitenkin maukasta ja vähäruotoisempaa kuin esimerkiksi lahnalla. Se soveltuu hienosti graavikalaksi ja sushiin. 

Iän määrittäminen
Ahvenen päästä voi leikata irti koko kiduskannen mahdollisimman läheltä päätä. Kun irrotettua kiduskantta pidetään noin minuutin ajan kuumaan veteen upotettuna, sen päältä irtoaa ohut nahkakerros ja jäljelle jää litteitä luita, joista voidaan niiden kuivuttua laskea vuosirenkaat varsin tarkasti.

Tekijät: Yrjölä Sakke, Lehtonen Hannu, Nyberg Kari
ISBN: 978-952-240-278-3
Ilmestynyt: 2015
Sivumäärä: 272
Kirjastoluokka: 58.14/67.62
Ovh: 42€



Arvostelukappale saatu kustantajalta.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti