Tango parsalle

Parsa on tällä hetkellä parhaimmillaan. Minun on vaikea vastustaa sen flirttailevan kognitiivista kutsua - varsinkin kun torilla sitä myydään jo kolme punttia eurolla. Pian huomaan ihmetteleväni, mihin ihmeeseen saisin koko määrän käytettyä. Parsa on harmillista kyllä kovin nopea pilaantumaan. Väistämätöntä mädäntymistä ja kuoleman kirpeää kalmaa voi ehkäistä käärimällä puntti kevyesti kostutettuun imeläkukkaiseen keittiöpyyhkeeseen. Ja sitten jääkaappiin. Harvemmin nuo tangot siltikään säilyvät pariakaan päivää ostopäivästä. Paitsi Monosen Sateen tango, jonka Reijo laittoi taipaleelleen 1965. Ei ole ajasta vielä moksiskaan.


Euroopan perinteiset parsantuottajamaat ovat Saksa, Sveitsi, Italia, Ranska ja Hollanti. Siellä parsa pyritään syömään samana päivänä kuin se on kerätty. No niin kai täälläkin, mutta tuntuu hieman hankalahkolta toteuttaa. Suomessa kun tuota lempeää kainostelijaa ei juurikaan viljellä.

Parsan maku on miedon hienostunut. Usein sanotaankin, että sen aromia ei saisi peittää liian voimakkailla kanssasyötävillä. Nyt hieman kriittistä kommenttia: jostain syystä edellinen lausahdus on kääntynyt niin, että parsan kanssa ei pitäisi tarjota lainkaan voimakkaita makuja. Lausahduksen ideanahan oli alunperin se, että parsan makua ei saa peittää liian voimakkailla aineksilla. Rautalangasta vielä: saa tarjota, mutta ei peittää. No, rautalanka loppui.

Parsan käsittelystä ja keittämisestä en jaksa kirjoitella enempää. Siitä löytyy tarinaa vaikka täältä. Tai oikeastaan jaksanpa sen verran, että älä keitä parsaa liikaa. Yleisesti ottaen keittämisohjeissa on muutama minuutti ylimääräistä aikaa. Parsa kuitenkin kypsyy vielä hetken keittämisen jälkeenkin. Sitten meillä on tietysti myös Aki Wahlman, joka ehdottaa, että keittoaika olisi 46 minuuttia paksuudesta riippuen. Ei tässä Aki mitään keisarimäntyä olla keittämässä. No ei vaan... on tainnut tulla Gastronomie-lehden toimitukselle hilpeä typo ja jäänyt viiva pois numeroiden välistä.

No niin, ja sitten vähän voimakkaampia makuja parsoille.


Keitettyä parsaa ja katkarapu pil-pil (3 alkuruoka-annosta)

12 vihreää parsaa keitettynä

3/4 dl oliiviöljyä
1 rkl voita
1 tl sokeria
1 chilipalko
3 valkosipulinkynttä
suolaa
200 g katkarapuja
kourallinen persiljaa


Kuumenna kattilassa oliiviöljy ja lisää voi. Älä anna kiehua, mutta pidä silti tarpeeksi lämpimällä chiliä ja valkosipulia varten. Lisää sokeri. Pilko chili pienen pieniksi kuutioiksi ja lisää kattilaan. Murskaa valkosipulit puristimella (kyllä, sen saa tehdä) ja lisää nekin kattilaan. Anna muhia ihan hetki ja roiskaise ripaus suolaa. Lisää lopuksi katkaravut, anna niiden lämmetä ja heitä mukaan vielä kourallinen hakattua persiljaa. Tarjoa parsan ja patongin kanssa.