9.9.2006

Ongelma: kuolaneritys

Joskus sitä vaan unohtaa herkkuruokien olemassaolon. En muista, koska olisin viimeksi tehnyt pitsaa, mikä on varsin käsittämätöntä. Jo pelkkä pitsan tuoksu saa talonmiehen rouvan alahuulen tipahtamaan vähintään kolmannen leuan kohdalle, mikä antaa olettaa, että kyseessä tosiaan on herkkuruoka. Itsellänikin alkaa kuolaneritys kasvaa kuin Pavlovin koirilla konsanaan, kun reseptorini lataavat aivojen hajukeskukseen vihjeen uunissa olevasta pitsasta. Toivottavasti en ehdollistu liikaa: Pavlovillakin lähti ehdollistuminen sen verran käsistä, että aina kun koirilla
alkoi sylkinoroja näkyä, hänen oli pakko mennä soittamaan kelloaan.

Tuoksut ovat siitä loistavia, että niiden avulla voi tehdä aikamatkailua. Aivojen hajukeskus nimittäin sijaitsee aivoissa tunnekeskuksen vieressä, mikä mahdollistaa, että tuoksut usein yhdistetään joihinkin tiettyihin tunteisiin tai tapahtumiin. Tuoksujen kautta onkin periaatteessa mahdollista päästä käsiksi muistoihin ja tapahtumiin, jotka ovat jo unohtuneet. Jotenkin muistelisin, että olen kuullut joskus tällaisesta terapiastakin. Hmm. Nyt äkkiä tuoksuttelemaan: ehkä tuo muisto terapiasta palautuu, kun robustinenäni kaivaa oikean tuoksun unohdettujen lemahdusten käytävästä. Tai sitten voi heittää kierroksen nenäkorista.

Jos joku muuten kiinnostuu enemmän tuoksujen kulttuurihistoriasta, Constance Classenin kirja Worlds of Sense: Exploring the Senses in History and Across Cultures, on vähintäänkin mielenkiintoinen teos.


Pitsapohja

1½ dl vettä
3/4 pkt hiivaa
½ tl suolaa
3 rkl rypsiöljyä
n. 2 dl vehnäleseitä
n. 3 dl vehnäjauhoja


Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, öljy, osa leseistä ja jauhoista. Lisää loput jauhot ja leseet alustamalla pohjaa käsin. Lisää sen verran jauhoja, että pohja irtoaa sopivasti käsistä. Laita pohja kohoamaan lämpimään liinan alle puoleksi tunniksi.

Täyte:



2 sipulia
3 kynttä valkosipulia
250 g broilerin jauhelihaa
1 prk herkkusieniä
1 prk tomaattimurskaa
ripaus sokeria
oreganoa
suolaa
pippuria
muita mausteita maun mukaan
1 prk ananasta
mozzarellaraastetta
muutama viipale jalapenoa
3 tomaattia
artisokkaviipaleita
muutama siivu pippurisalamia

Freesaa pilkottuja sipuleita hetki pannulla. Lisää jauheliha ja paistele kevyesti kypsäksi. Heitä mukaan herkkusienet, jalapenot ja tomaattimurska. Mausta mieleisilläsi mausteilla ja ripauksella sokeria. Kaada sekoitus kaulitun täytteen päälle ja levitä tasaiseksi. Lisää ananakset, juustoraaste, viipaloidut tomaatit, artisokat ja pippurisalami. Kypsennä uunissa 225 asteessa n. 20 minuuttia tai kunnes pohja alkaa hieman tummua.



Koska olen rucolamies, laitan vielä muutaman vihreyden pitsani päälle. Seuraksi menee kivasti Espanjalainen joka paikan punaviini Estola Reserva 2001.

2 kommenttia:

  1. En oikein pidä artisokan mausta, mutta ehkä se voisi pizzassa mennä, jos tekee tarpeeksi rasvaisen muuten.

    VastaaPoista
  2. Latva-artisokka ei ole kuulunut minunkaan suosikkeihin. Mutta nyt kun olen sitä silloin tällöin maistellut, alkaa himo kasvaa.

    VastaaPoista