Inkivääriläiskätesti

Psykologisten testien avulla voidaan tutkia persoonallisuutta, ammatillista suuntautumista, näköhavaintoon perustuvaa päättelykykyä tai vaikkapa kielellisiä kykyjä. Persoonallisuustesteillä pyritään selvittämään esimerkiksi, onko henkilö tunnollinen, neuroottinen, avoin, ulospäinsuuntautunut tai sisäänpäinkääntynyt. Osa persoonallisuustesteistä on ns. projektiivisia testejä, joita ovat mm. lauseentäydennystestit, kuvasarjat ja musteläiskätestit. Lauseentäydennykset ovat sinänsä hauskoja juttuja - näihin saa muuten vastailla, jos haluaa,

* Luulen, että isäni...
* Kun näen ananasviipaleita, mieleni tekee...
* Kun laitan käteni jauhotaikinaa...

Hauskimpia projektiivisia testejä ovat mielestäni kuitenkin musteläiskätestit, joissa tutkittava kertoo, mitä kukin kuvio tuo mieleen. Tämän sitten pitäisi tuoda esiin ihmisen alitajuntaa. Testin kehitti 1900-luvun alkupuolella sveitsiläinen poppamies, psykologi Hermann Rorschach. Musteläiskätestien suosio on hiipunut, koska testin luotettavuus on kyseenalaistettu. Tätä ei ainakaan edesauta se, että alkuperäiset kymmenen läiskää ja niiden analysointiohjeet löytyvät internetistä http://www.deltabravo.net/custody/rorschach.php

Mutta onneksi. Onneksi vastaus löytyy kauppojen hyllyiltä. Ei tarvi Nokian, Heleniuksen kauppapuutarhan, Muovitukun eikä edes kebabravintola Punjabin ottaa mitään paniikkia työhönoton yhteydessä tapahtuvasta musteläiskätestauksesta. Onneksi meillä on inkivääri. Ja kaikki sen hienot muodot. "Mitä tulee mieleen tästä inkivääristä?" Usea blogini lukijoista on varmaan joskus käsitellyt tuoretta inkivääriä ja kiroillut sen epämääräisenä rönsyileviä palloulokkeita. Ei ole tosiaankaan nopeimpia kuorittavia. Tästä lähtien heitämmekin inkiväärinkuorimiskirosanat isoon puhelimeen ja ajattelemme inkivääriä rikkautena ja uutena mahdollisuutena rekrypsykologeille. Taidankin laittaa heti sähköpostia suomen psykologiliitolle ja mullistaa työnhaun. Ja kuinka onnellisia Etelä-Amerikan inkiväärimaat olisivatkaan, kun inkiväärinmyynti kokisi maailmanlaajuisen supermyynnin.

Oho. Josta pääsimmekin asiaan eli inkiväärin käyttöön muuallakin kuin psykologisessa testauksessa. Inkivääri on eräs lemppareistani. Sen tuoksu on voimakkaan eteerinen ja maku kirpeän antava. Sehän voisi melkein olla viini. Ehkä kauppojenkin vihannes-, juures- ja hedelmähyllyissä pitäisi lukea kuvaus tuotteesta kuten viinihyllyissä. Tai ehkä ei. Inkivääri säilyy jääkaapissa jopa 2-3 viikkoa, jos säilytät sitä pienessä muovipussissa paperiin käärittynä. Paperin tarkoituksena on imeä kosteus pois. Olen nimittäin huomannut, että lähes aina kun ostan tuoretta inkivääriä, siitä menee lähes puolet roskiin. Inkivääri on kuitenkin sen verran voimakas mausteena, että sitä ei paljon tarvi laittaa. Siksi säilytysvinkit. Muuten inkivääripaloja voi säilyttää myös sherryssä, jolloin sherrystä itsestään tulee loistava maustaja.

Inkivääriä käytetään paljon jälkiruoissa. I like it a LOOOT!

Tuorejuustovanukas ja liekitetty inkiväärisalsa

1 dl sokeria
4 kananmunan keltuaista
1 vaniljatanko
2 dl maitoa
200 g tuorejuustoa
100 g rahkaa
2 dl kuohukermaa
5 liivatelehteä

Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Vatkaa sokeri ja keltuaiset vaahdoksi ja lisää joukkoon kuumennettu maito, johon on lisätty halkaistu vaniljatanko. Kypsennä kunnes seos alkaa kiillellä ja muuttuu paksuksi. Puristele liivatelehdistä vedet pois ja lisää joukkoon. Lisää myös juusto ja rahka. Sekoita masan joukkoon kevyesti vaahdotettu kerma. Laita annosvuokiin ja jäähdytä.

20 g raastettua inkivääriä
1 rkl sokeria
1 sitruunan mehu
1 päärynä
2 cl triple sec-likööriä

Leikkaa päärynä pieniksi kuutioiksi ja freesaa niitä voissa. Lisää sokeri ja anna kevyesti karamellisoitua. Kaada likööri ja liekitä. Liekitys ei ole pakollinen, mutta siitä tulee kiva maku. Mutta jos et liekitä, niin älä myöskään lisää likööriä. Lisää inkivääri ja sitruunamehu ja keitä kunnes päärynät ovat kypsiä. Tarjoa tuorejuustovanukkaan kanssa.