On varmasti brutaalin epäortodoksista valmistaa pitaleipiä ja naanleipiä samasta taikinasta tai ainakin kutsua niitä noilla virallisilla nimillä. Sille piut ja paut, näin kuitenkin teen. Pitkällisen kyttäämisen, etsimisen, vakoilun, lahjomisen ja ennenkaikkea etsimisen tuloksena olen kaikessa hiljaisuudessa päätynyt käyttämään hyvän ja kauniin Suvin ohjetta, joka on osoittaunut vähintäänkin oivaksi. Leipä on helppotekoinen ja omalla tavallaan ystävällisen pehmeä. Vähän kuin meikäkin. Luonnehdinnan ymmärrät siinä vaiheessa, kun olet antanut nousta tunnin.
Niin, jos teet näistä pitoja, kauli paksummiksi. Jos naaneja, ohuemmiksi. Tädää. Simple. Albertia lainatakseni: "Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, muttei yhtään yksinkertaisemmaksi".
Huomautuksena vielä, että Suvin ohje on siis tehty naaneille. Mutta itse huidoin väliin juuri falafelejä, halloumia, punasipulia, hummusta, salaattia ja tsatsikia. Toimii siis myös pitana, kun tosiaan jätät kaulimisen jäljet paksummiksi. Kuvassa pitoja.
Naanleivät (/pitaleivät)
- 2 dl maitoa
- 25 g tuorehiivaa
- 1 kananmuna
- 2 tl sokeria
- 1 tl suolaa
- 2 rkl öljyä
- 1/2 dl maustamatonta jogurttia
- 1 tl leivinjauhoja
- 6 dl vehnäjauhoja
- voisulaa leipien voiteluun
Murenna
hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita joukkoon keveysti vatkattu muna,
sokeri, suola, öljy ja jogurtti. Sekoita leivinjauhe ja jauhot toisessa
kulhossa. Lisää jauhot taikinaan vähitellen ja vaivaa taikinaa tovi.
Kohota leipää vähintään tunti. Muotoile kohonneesta taikinasta
jauhoitetulla alustalla pötkö. Leikkaa pötköstä 9 palaa. Kaulitse palat
litteiksi ja roikota sen jälkeen yhdestä reunasta, jotta saat leivästä
pisaran mallisen. Anna leipien kohota hetki pellin päällä. Voitele
leivät voisulalla ja ripottele pinnalle halutetssasi unikon siemeniä.
Paista leipiä 250 asteessa keskitasolla n.6 minuuttia, kunnes pinta
alkaa tummua. Nauti heti.
Allekirjoittaneen huomautus: Jos teet pitoja, tästä tuleen n. 6-7 zipaletta. Ehdotan myös, että pihistelet jauhojen määrässä ja jätät taikinan vielä nostatusvaiheessa tosi löysäksi. Ei todellakaan tarvi lähteä kipon reunoista irti. Heitä kohotuksen jälkeen jauhoja pöydälle ja kieputa kevyesti siinä. Tuloksen pitää olla sellainen, että saat sen juuri ja juuri kaulimeentarttumatta kaulittua.
Pitänee kokeilla tällä ohjeella. Sen kerran kun naaneja tein, loistivat pehmeys ja ystävällisyys poissaolollaan. Ne oli enempi sellaisia heittokiekkoja, joilla olis ehkä saanut leikattua viholliselta pään irti. Ainakin tajuttomaksi olis saanut kalautettua..
VastaaPoistaPidä viholliset lähempänä ja pitaleivät vielä lähempänä. Mottojen Gaia.
VastaaPoistaOikein hyviä oli ja helppojakin. Kiitos.
VastaaPoistaHeh, minä tein juuri pitaleipiä vielä yksinkertaisemmalla ohjeella... ;-) Naanleivät ovat vielä kokeilematta. Ehkä tällä reseptillä.
VastaaPoista