Suomalaisissa keittiöissä kurkku käy kohtalaisen harvoin pannun kautta. Kurkku on stereotypisesti jotain raikasta, jota laitetaan salaatteihin ja hunsvautetaan leivän päälle. Mutta eihän sen tarvi näin olla. Ei varsinkaan jos katsotaan vähän suominokkaa pidemmälle.
Hyvin pikaisen Wirallisen kirjeenvaihtajan kanssa tehdyn After work- sieniretken tuloksista väänsin pari iltapalaleipää. Kävisi oikein hienosti vaikka vähän paremmankin ruokailun alkupaloiksi. Olisin laittanut vielä annosten päälle ihan pikku knöllin kevyesti vatkattua smetanaa, joka olisi ihanasti sulanut täytteen päälle, mutta sepä ei tänään tullut Possun kaapista ulos.
Paistetulla kurkulla ja suppilovahveroilla katetut leipäset
voita
puolikas valkosipulinkynsi
5 cm pala kurkkua
pieni kourallinen suppilovahveroita
2 viipaletta Perheleipureiden Ruisvarrasta (mahtava ruisleipä by the way)
2 tl vihreää pestoa
(smetanaa)
Silppua valkosipuli pieneksi, halkaise kurkku ja kaavi pikkulusikalla siemenet pois. Halkaise toinen puolikas vielä puoliksi ja sen jälkeen viipaloi kurkut pieniksi paloiksi. Paista valkosipulia ja kurkkuviipaleita hetki voissa pannulla. Lisää suppilot ja paista taas hetki. Kaada täyte lautaselle ja pyöräytä leivätkin pannun kautta, jotta nekin imevät vähän makurasvaa. Sivele pintaan kevyesti pestoa ja lisää sieni-kurkkuhäsä. Veikkaisin tosiaan, että pikku knölli smetanaa ei olisi tässä laisin pahaa.
Hyvin pikaisen Wirallisen kirjeenvaihtajan kanssa tehdyn After work- sieniretken tuloksista väänsin pari iltapalaleipää. Kävisi oikein hienosti vaikka vähän paremmankin ruokailun alkupaloiksi. Olisin laittanut vielä annosten päälle ihan pikku knöllin kevyesti vatkattua smetanaa, joka olisi ihanasti sulanut täytteen päälle, mutta sepä ei tänään tullut Possun kaapista ulos.
Paistetulla kurkulla ja suppilovahveroilla katetut leipäset
voita
puolikas valkosipulinkynsi
5 cm pala kurkkua
pieni kourallinen suppilovahveroita
2 viipaletta Perheleipureiden Ruisvarrasta (mahtava ruisleipä by the way)
2 tl vihreää pestoa
(smetanaa)
Silppua valkosipuli pieneksi, halkaise kurkku ja kaavi pikkulusikalla siemenet pois. Halkaise toinen puolikas vielä puoliksi ja sen jälkeen viipaloi kurkut pieniksi paloiksi. Paista valkosipulia ja kurkkuviipaleita hetki voissa pannulla. Lisää suppilot ja paista taas hetki. Kaada täyte lautaselle ja pyöräytä leivätkin pannun kautta, jotta nekin imevät vähän makurasvaa. Sivele pintaan kevyesti pestoa ja lisää sieni-kurkkuhäsä. Veikkaisin tosiaan, että pikku knölli smetanaa ei olisi tässä laisin pahaa.
Kurkun olemusta ja käyttöä on pähkäilty meikäkeittiössäkin. Kokeilin pikkupurkillisen tällaista ameriikanihmettä: http://agoodappetite.blogspot.com/2008/09/matts-moms-freezer-pickles.html
VastaaPoistaEnsin ajattelin, että onpa vetistä löllöä, mutta eipä se sitten voileivän maustajana pöllömpää ollutkaan!
Onpas tuo hyvältä kuulostavaa, kannattaapa kokeilla
VastaaPoistaNäyttää tosi herkulliselta. Muuttuukos tuon kurkun maku kypsennettäessä? Linkitän sinut.
VastaaPoistaPolkkis, auta!
VastaaPoistaMokkainen balsamicokastike ja pieni määkivä (polkkasit 12.9) houkuttelisi mutta anna vinkki kuinka valmistan pienen määkivän kastikkeelle kyytipojaksi?!
Kiittikiittikiitti!!!
Tiv: Kuten sanottu voileivälle kurkku on paikallaan. Ja muutenkin kuin perusolomuodossaan.
VastaaPoistaArleena: Kokeile sitten kanssa, etkä vaan lupaa :D
Beckbyx: Kyllähän se kurkun maku hieman muuttuu. Mutta ei huonompaan suuntaan. Go for it!
Embo: Jos ostat sisäfileetä, poista siitä ensin kevyesti kalvot. Kuumenna rasva pannulla ja paista pieniä fileitä siinä parisen minuuttia käännellen. Älä paista liikaa, filee saa olla sisältä rose. Mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa fileet sivupoikittaisviilloin valmiiksi lautaselle. Lisäksi menee vaikka uunijuurekset ja valkosipuliperunat.
Kiitos, sisäfilettä siis! Lauantaina on tulossa kulinaristiystäväni illalliselle, joten katsotaan, kuinka pärjäämme ;)
VastaaPoistaSisäfilettä olen joskus ennenkin paistellut mutta se tulee helposti ajeltua ylikypsäksi. Koitan nyt siis ottaa neuvosta vaarin ja vahtia haukkana, että paistelen vain pari minuuttia.
Uunijuurekset olivatkin jo syksyishenkisen menuun listalla :) (alkuun kantarellisoppaa ja jälkeen jotain marjaisaa)
Emma, rohkeaa työtä kun tarjoat aterian kokeilematta :D Ei sinänsä, et voi epäonnistua, kun et vaan vedä fileitä liian kypsiksi. Onnea!
VastaaPoistaTiedoksi, että onnistuimme mainiosti lauantaina. Pieni määkivä tosin oli sisäfileen koon perusteella nähnyt varsinaisen kasvupyrähdyksen, joten pari minuutta pannutusta ei riittänyt lain. Mutta lopputulos oli vallan herkullinen! (tosin en ihan tajunnut, kuinka paljon läskit kypsyvät vielä tarjoilua odotellessaan, mutta ei se onneksi haitannut). Fileet köllöttelivät ennen paistoa parisen tuntia improvisoimassani valkosipuli-rosmariini-marinadissa ja se oli mainio viritys vaikka itse sanonkin :)
VastaaPoistaAina pitää kokeilla uutta ja amatöörikokilla ei ole niin paineita kuin ammattikauhanvartijalla. Jos lopputulos olisi ihan katastrofi niin ainahan sitä voisi tilata pizzan :)
Kiva kuulla. Minun karitsan sisukat oli kyllä niin pieniä, että tosiaan pari hassua minuuttia riitti kypsentämään. Mutta pääasia että onnistuit!
VastaaPoistagreat post
VastaaPoista