Haluan vielä palata hetkeksi Scandic Julian Bistro Juliennen suklaisen maistelumenun tunnelmiin. Ihan vaan sen vuoksi, että kun leffa oli loppunut ja ruuat lähes syöty, osallistujat nousivat taputtamaan, kun keittiöpäällikkö Mervi Lähteenmäki astui saliin.
Odotin tilaisuutta vesi (lue:kuohuviini) kielellä. Turussahan oli 10.9. leffapäivä ja Scandic Julia järjesti tällöin useamman ruokalajin maistelumenun, jossa jokaisessa ruokalajissa oli suklaata jossain muodossa mukana. Myös juomat oli tarkkaan valittu ja mikä mukavinta, viinien lisäksi myös olutta oli päässyt listalle. Leffana näytettiin maistelun ohessa itseoikeutetusti Pieni suklaapuoti.
Mietin ensin, miten useamman ruokalajin tarjoilu mahtaa luonnistua häiritsemättä elokuvan katselua Kuinka sattuikaan, sehän meni kuin elokuvissa. Kaikki sujui muutenkin mahtavasti. Lisätään kehupuolelle ruuan lisäksi vielä pieni mutta hieno ele: ennakkoon ilmoittautuneiden lisäksi paikalle saapui muutamia, jotka halusivat vain katsella elokuvaa. Heille keittiömestari toi henkilökohtaisesti popcornit, talo tarjoaa. Pientä mutta kaunista. Ja sitten se ruoka:
Tonnikalaa & valkosuklaata
Black Cottage Sauvignon Blanc
Amuse bouche, pieni alkupala joka herättää ruokahalun, virittää kuolasuonet ja mehevöittää makureseptorit. Keyvesti savustettua tonnikalaa, jonka seurana valkosuklaata tarjoiltuna hauskasta sardiinipurkin näköisestä astiasta. Ensimmäinen pala suuhun ja tiesin jo, että tästä tulee ikimuistoisen hienoa. Niin, ei se pelkkä maku vaan myös esillelaitto. Esteettistä elämystä ei kannata missään vaiheessa aliarvioida, kun on kyse ruuasta. Harmi että kuvausolosuhteet olivat sen verran pimeät meikäläisen lisäksi, etten päässyt ihan parhaita otoksia napsimaan. Enkä tietty halunnut häiritä ihmisiäkään. Mutta annokset olivat todella kauniita ja niiden esillelaittoon oli panostettu.
Paahdettu kukkakaalikeitto & suklaakrutonkeja
Preussens Gloria Riesling Trocken
Mistä lie idea tullut, omasta mielestäni yksi ruokailun ehdottomia helmiä. Harva tietää ja vielä harvempi arvaa, kuinka hyvin suklaa ja kukkakaali sopivat yhteen. Kukkakaaliin pieni paahto ja taas on pala taivasta lusikalla. Pöydässämme istui minulle vieras pariskunta: ilolla ja lähes huvittuneena seurailin, kun äijä imaisi keitot nokkaansa kuin muutaman vuoden puutteessa ollut muurahaiskarhu. Nosti sen jälkeen peukun pystyyn ja sai ymmärtävän katseen daamiltaan. Aion itse kehitellä ohjetta valmistamalla vielä hieman suklaisempia krutonkeja. Kohtalaisen rohkeasti keittiössä kuitenkin uskallettiin toteuttaa itseään, suklaa todellakin maistui joka puolella. Pointsit siitä.
Lammasta & raakasuklaata
Manvintners Pinotage
Erinomainen kastike. Hurmaava. Mukana minttua, mikäs sen parempaa kuin minttusuklaa. Lautasella oli lampaan lisäksi myös mustajuurta, kurpitsaa ja tuoreita keltavahveroita. Niin ja lampaan kypsyys oli erittäinkin onnistunut. Uuh. Tykkään, että sesonki oli huomioitu tässäkin.
Parsarisottoa, valkosuklaa beurre blanc & grillattua kampasimpukkaa
Preussens Gloria Riesling Trocken
Parhautta. Räjäytti tajunnan. Valkosuklaista voikastiketta olisi voinut vetää kaksin käsin ja vielä parilla lisäproteesilla. Sopivan napakaksi jätetty puuromainen risotto oli kaikkien taiteen sääntöjen mukaan valmistettu. Sivukorvalla kuulin vielä myöhemmin keittiömestarin itse valmistaneen kampasimpukat. Juuri sopiva kypsyys. Hauska ylläri annoksessa oli pieni lusikallinen hernepyreetä, joka napsahti kuin possulle otsatukka. Niin. Vaikka härski jätkä olenkin, en ihan lähtenyt keittiöön santsikierrokselle. En ihan. Järjestysmiehet raahasivat minut takaisin pöytään, tähän oli kuulemma osattu varautua.
Chili con carne ja kaakaota
Young's Double Chocolate Stout
VVVJHKK = varsin vinkeä viritelmä ja herkullinen kaakaoineen kaikkineen. Perinteisen chili con carnen ainekset oli ripoteltu lautaselle uusissa muodoissa. Liha oli prässätty ja ihan tavallisista valkoisista tölkkipavuista ja chilistä oli tehty maistuva pyreen ja tahnan välimuoto. Sivuhuomautus: mistähän johtuu, että meikäläisen vatsa alkaa juuri nyt olla sopivan herkistynyt ottamaan vastaan erinäisiä makupaloja.
Friteerattua vuohenjuustoa ja tummasuklaabalsamicoa
Muscat de Beaumes de Venise
Huh huh. Rakastan vuohenjuustoa ja yleensäkin rakastan friteerattuja juustoja. Tulevana jouluna keittiössäni valmistuu luultavasti jälleen piparipaneroitua paistettua valkohomeista, muttei siitä sen enempää. Jouluun on vielä aikaa. Annoksessa oli mukana viikunaa ja ihan järjetöntä tummasuklaabalsamicoa. No, jos se oli järjetöntä hyvällä tavalla, niin vielä yllättävämpää oli lautasella rapisevat lehtikaalisipsit. En olisi ihan heti itse keksinyt vastaavaa komboa, olin otettu. että joku muu keksi.
Syysmarjoja, raparperia ja maitosuklaata
Muscat de Beaumes de Venise
Lasissa houkuttelivat erinäiset syksyiset marjat, joiden päällä oli suklaapallo. Tuo pallero oli valmistettu keittiössä liimaamalla kokoon kaksi suklaapallon puolikasta ja sisään oli heitetty suussa sulavat systemit raparperia, joka pienellä osumalla lähti valumaan marjojen päälle. Ihan jäätävä jälkkäri. Sanoinko jo, että täydellinen lopetus aterialle. Tämä viimeinen ruokalaji tarjoiltiin pöytään hieman ennen elokuvan loppumista, joten ruokien aikataulutuskin meni putkeen.
Kiitokset ammattitaitoiselle salihenkilökunnalle ja keittiön viuluniekoille. Olen pahoillani niiden osallistumattomien puolesta, jotka eivät tajunneet käyttää tätä ainutlaatuista tilaisuutta hyväkseen. Aplodit ovat paikallaan. Niin ja maikkarikin kävi kuvaamassa fiilistelyä, kun olivat saaneet jostain vihiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti