4.9.2010

Kun sormi osoittaa kaprista, tyhmä katsoo sormea

Voiko olla mitenkään mahdollista, että niistä ruoista, joista meikä valtavasti pitää, ei kaikki välttämättä pidäkään. Siis minullahan on todella kultivoituneet reseptorit ja ne kyllä tietävät. Vai onko niin, että pidän makuaistillisia kokemuksia samanlailla hyvinä kuin juopunut pitää omaa humalatilaansa monesti lähes selvänä.

Niinhän se on, kaprikset kuuluvat siihen kategoriaan, että niitä joko riettaasti rakastaa tai verisesti vihaa. Itse kuulun rietastelijoihin, epäilemättä. Olen oppinut makuun hiljaa hiipien, muutamien kokeilujen jälkeen.

Mietiskelin juuri, miltä kapris maistuu. Jos lähtisin suosittelemaan marjaa jollekin, mitä siitä kertoisin. Suolaisia. Poinks, meikäläinen pitää suolasta. Kesähelteillä huomasin, kuinka tärkeää suola on elimistölle. Opin, että kun juo paljon nestettä, on paljon viisaampaa napsia suolaisia pikkupaloja kuin sekoittaa veteen hirveä määrä suolaa ja pakottaa se elimistöönsä. Vaikka elimistöön pakottaminen onkin toinen nimeni yleisemmin tunnetun Petrin ohella. Suolaisen lisäksi kaprikset ovat kirpeitä. Aaah, kiihottavan kirpeitä. Poinks, meikäläinen pitää kirpeästä. Tämä tietysti viedään äärirajoilleen karkkien kanssa: pöydälläni onkin muuten pussillinen kirpeitä renkaita, Dragster 2000 super sura -karkkeja, jotka kaikessa yksinkertaisuudessaan ansaitsisivat maailman meriä halkovan yhteisylistyslaulun. Kaprikset maistuvat oliiveilta. Poinks, meikä pitää oliiveista.

Jämähdin nyt pahasti miettimään, voiko jonkin marjan mausta kertoa sanomalla, että se maistuu oliiveilta. Ei oliivi ole mikään maku.
Tuplajämähdys.

Alan suunnitella jo nyt huomista spontaanina olemista.



Wasabilla sivelty grillilohi (alkuruoka 3:lle)

erikoissalaatteja
balsamicoa
oliiviöljyä
300 g lohta fileenä
wasabia
sormisuolaa
muutama iso kapris

valkosipulilla siveltyjä grillattuja leipäsiivuja

Tee salaateista peti lautaselle, mausta balsamicolla ja oliiviöljyllä. Leikkaa lohi 100 g siivuiksi, kaada siivut kyljelleen ja kierrä rullalle. Paista tällaisena grillissä ja heitä päälle suolaa. Sivele kalan pinta wasabilla. Nosta salaattipedille ja laita päälle pari isoa kaprista.


5 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää. Kokeilen ehkä uuniversiota, koska meillä ei ole grilliä.

    Henkilökohtaisesti en voi sietää kaprista. Välimme menivät poikki erään vatsatautitapauksen aikaan, emmekä ole sittemmin voineet katsoa toisiamme silmiin.

    VastaaPoista
  2. Jep, hyvältä näyttää. Ja kuulostaa.
    Minä tykkään kapriksesta kanssa, tositosi paljon. Kyllä ne maistuu oliivilta. Dilemma onkin, että voiko oliivia ja kaprista laittaa samaan ruokaan? Onko järkeä jos ne maistuu kumminkin aika samalta? Vaikka kumpikin hyvältä? Elämän suuria mysteerejä. Pitäisi kai vaan kokeilla.

    VastaaPoista
  3. Kyllä kiitos, kapriksia pöytään. Isoja varrellisia tai pieniä kapriksen nuppuja, kaikki käy. Pasta Puttanescassa kaprikset ja oliivit täydentävät muuten toisiaan vallan loistavasti.

    VastaaPoista
  4. Kapriksissa on vain yksi huono puoli. kun niitä isoja puraisee ja katsoo mitä on sisällä, ei enää pystykään syömään lisää...

    VastaaPoista
  5. Oi ei, ei kapriksia. Olen kaikkiruokainen herkkusuu, täytynee ollakin kuuluakseen myös arvoisan Polkkapossun edustamaan kunniakkaaseen ammattikuntaan... mutta ei kapriksia! Eikä kuminaa. Paitsi burgundinpataan. Kuminaa siis, ei kaprista. Hyi.

    Perverssiydestään huolimatta (johtuen?) Possu onnistuu kirjoittamaan hyvää blogia.

    VastaaPoista