Heittäytyä Hansu Hanheksi ja nauttia Kaino-Vieno Ankan omenapiirakkaa. Pehmeän rapsakka kansi, muheva sisusta, karamelisoitunut sokeri ja kanelissa mehustuneet omenat. Tämä omenapiirakaa on ehkä parasta, mitä vedestä, jauhoista, voista, kanelista ja omenoista voi saada aikaseksi. Tämä on ehkä paras omenapiirakka, jota olen syönyt. Tämä on juuri sellainen piirakka, joka laitetaan ikkunalle jäähtymään ja jonka Hansu, Karhukopla tai Ben Zyskowicz käy rötväämässä. Mutta siihen on täysi oikeutus: Hanhi, Karhu tai ihminen, joka ei sitä tee, on täysi idiootti. Varastamisen ohella toinen vaihtoehto on tekeminen itse.
Verrattuna perinteisen suomalaisen pullamössöpiirakan tekemiseen tässä joutuu näkemään hieman enemmän vaivaa, ei kuitenkaan liiaksi. Vaan niinhän se on: söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
Tämä piirakkaa pitää valmistaa Granny Smith -omenoista. Tiedätte varmasti nuo erittäin happamat vihreät hyväkkäät, jotka haukatessa nostavat suupielet hymyyn - ei pelkästään ilosta vaan myös kirpeydestä. Tuo on muutenkin hyvä omenalajike ruoanlaitossa, se ei tummu kuorittuna yhtä nopeasti kuin monet muut lajikkeet. No tässä tapauksessa sillä ei olisi muutenkaan niin väliä. Granny Smith soveltuu hyvin myös kakkuihin, leipiin, kekseihin, verkkareihin, muffinsseihin ja kompotteihin. Nopea ja helppo jälkkäri syntyy kuutioimalla omena, päälle sokeria, voita, kanelia ja kardemummaa, hetkeksi mikroon ja vaniljajätski kyytipojaksi. Uuh, aah. Ainakin yhtä herkullista kuin jokin yhtä herkullinen.
Granny Smith -lajike kehitettiin oletettavasti vuonna 1868. Tällöin Japanin pääkaupunki vaihdettiin Kiotosta Tokioon ja Suomi oli keskellä nälkävuosia. Kumpikaan ei varsinaisesti ollut seurasta uudesta omenalajikkeesta, vaikkakin pääkaupungin siirtyminen Tokioksi söi Kiotolaisia omenaviljelöitä niin paljon, että omenantuonti Suomeen seisautettiin useaksi vuodeksi. 17% Suomen väestöstä kuoli nälkään.
Paras omenapiirakka (american style)
Taikina:
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
150 g margariinia
½ dl vettä
Vedä ainekset tehosekottimessa sileäksi massaksi ja anna taikinan levätä hetki kelmussa jääkaapissa. Tällöin siitä tulee kaulittava.
Täyte:
1 kg omenoita (Granny Smith)
1½ dl sokeria
suraus vanilliinisokeria
1½ rkl vehnäjauhoja
½ dl sitruunamehua
1½ tl kanelia
muutama nokare voita
Kuori omenat ja leikkaa sormenpään kokoisiksi kuutioiksi. Heitä kulhoon ja joukkoon sokeri, vanilliinisokeri, vehnäjauhot, sitruunamehu ja kaneli. Anna mehustua tunti.
Kauli taikina kahdeksi pyöreäksi levyksi n. 26cm halkaisijaksi. Voitele vuoka ja painele toinen levy pohjaksi. Peukaloi taikinaa hieman reunoillekin. Kaada mehustuneet omenat pohjan päälle, muutama nokare voita ja vedä toinen taikinapala kanneksi. Katso, että reunat ovat tiiviisti kiinni. Sörki haarukalla muutama pistos kanteen, ettei piirakka räjähdä uuniin. Paista alatasolla 200 asteessa reilu puoli tuntia. Piirakan ei ole tarkoitus ruskistua.
Kauho sisuksiin vaniljajätskin kanssa uima-altaalla Emiraateissa. Älä menetä hermojasi jätskipaketin avaamisen kanssa. Siitä enemmän ensi kerralla.
Verrattuna perinteisen suomalaisen pullamössöpiirakan tekemiseen tässä joutuu näkemään hieman enemmän vaivaa, ei kuitenkaan liiaksi. Vaan niinhän se on: söisi kattikin kaloja, vaan ei kastais kynsiänsä.
Tämä piirakkaa pitää valmistaa Granny Smith -omenoista. Tiedätte varmasti nuo erittäin happamat vihreät hyväkkäät, jotka haukatessa nostavat suupielet hymyyn - ei pelkästään ilosta vaan myös kirpeydestä. Tuo on muutenkin hyvä omenalajike ruoanlaitossa, se ei tummu kuorittuna yhtä nopeasti kuin monet muut lajikkeet. No tässä tapauksessa sillä ei olisi muutenkaan niin väliä. Granny Smith soveltuu hyvin myös kakkuihin, leipiin, kekseihin, verkkareihin, muffinsseihin ja kompotteihin. Nopea ja helppo jälkkäri syntyy kuutioimalla omena, päälle sokeria, voita, kanelia ja kardemummaa, hetkeksi mikroon ja vaniljajätski kyytipojaksi. Uuh, aah. Ainakin yhtä herkullista kuin jokin yhtä herkullinen.
Granny Smith -lajike kehitettiin oletettavasti vuonna 1868. Tällöin Japanin pääkaupunki vaihdettiin Kiotosta Tokioon ja Suomi oli keskellä nälkävuosia. Kumpikaan ei varsinaisesti ollut seurasta uudesta omenalajikkeesta, vaikkakin pääkaupungin siirtyminen Tokioksi söi Kiotolaisia omenaviljelöitä niin paljon, että omenantuonti Suomeen seisautettiin useaksi vuodeksi. 17% Suomen väestöstä kuoli nälkään.
Paras omenapiirakka (american style)
Taikina:
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl sokeria
150 g margariinia
½ dl vettä
Vedä ainekset tehosekottimessa sileäksi massaksi ja anna taikinan levätä hetki kelmussa jääkaapissa. Tällöin siitä tulee kaulittava.
Täyte:
1 kg omenoita (Granny Smith)
1½ dl sokeria
suraus vanilliinisokeria
1½ rkl vehnäjauhoja
½ dl sitruunamehua
1½ tl kanelia
muutama nokare voita
Kuori omenat ja leikkaa sormenpään kokoisiksi kuutioiksi. Heitä kulhoon ja joukkoon sokeri, vanilliinisokeri, vehnäjauhot, sitruunamehu ja kaneli. Anna mehustua tunti.
Kauli taikina kahdeksi pyöreäksi levyksi n. 26cm halkaisijaksi. Voitele vuoka ja painele toinen levy pohjaksi. Peukaloi taikinaa hieman reunoillekin. Kaada mehustuneet omenat pohjan päälle, muutama nokare voita ja vedä toinen taikinapala kanneksi. Katso, että reunat ovat tiiviisti kiinni. Sörki haarukalla muutama pistos kanteen, ettei piirakka räjähdä uuniin. Paista alatasolla 200 asteessa reilu puoli tuntia. Piirakan ei ole tarkoitus ruskistua.
Kauho sisuksiin vaniljajätskin kanssa uima-altaalla Emiraateissa. Älä menetä hermojasi jätskipaketin avaamisen kanssa. Siitä enemmän ensi kerralla.
Herkullista.
VastaaPoistaHaluan todella kuulla ensi kerralla kuinka avaat jätskipaketin. Se vaatii todella taitoa.
Pakkaussuunnittelijoille olisi töitä Valiolla ja Ingmanilla.
Uuh, pakko olla hyvää. Tätä teen seuraavaksi. Siksi kysyisinkin erästä asiaa, hiukkasen leivontanoviisi kun olen. Toivottavasti ehdit vastata! Olen piirakkaohjeita lueskellessani kiinnittänyt huomiota käytettävän rasvan laatuun. Lähes aina pohjataikinan ainesluettelossa lukee margariini, kuten nytkin. Täytteeseen tosin on näemmä käytetty voita. Ovatko margariinin leivontaominaisuudet erilaiset kuin voin? Tuleeko pahaa/rumaa piirakkaa, jos käyttäisinkin voita? Kiitos jo etukäteen, sul on hieno blogi!
VastaaPoistaKiitos ohjeesta ja usutuksesta. Oli hyvää. En lahopäissäni muistanut tunkea voita täytteeseen, mutta ei tuo näyttänyt haittaavan. Joskus ammoisina aikoina olen tehnyt vastaavaa sekä marja- että omenatäytteillä, mutta tämä oli jostain syystä reilusti parempaa. Ehkä syynä oli tuo Granny Smith; aiemmin käytin varmaan jotain muuta lajiketta, joka ei muhinut yhtä aromikkaaksi.
VastaaPoistaLöysin blogiisi kun googlailin hyvää omenapiirakan ohjetta. Tämä taitaa olla se mitä valmistan. :) Kirjoituksesi sai minut hymyilemään. Saako sinut linkittää meidän blogiin?
VastaaPoistaIhan mahtavaa! Lisäsin hiukan ruisleseitä ja omenat omasta puusta, tuli vähän terveellisempää ja mureaa. Suurkiitokset!
VastaaPoistaTässähän siis ehdottoman tärkeää on käyttää happamia omenoita, granny smith on oiva vaihtoehto.
VastaaPoistaMiksi margariini eikä voi?
VastaaPoistaSaa vaihtaa myös voihin, en ota kantaa, kumpi on terveellisempää. Eikä siitä kai konsensusta olekaan. Voi antaa kyllä täytteelle makua. Leivottavuuden kannalta margariini on toki tässä tapauksessa pehmeämpänä parempi, voihan on ilman pientä lämmitystä jääkaappikylmänä tosi kovaa.
VastaaPoistaOman puun antonovka talviomena on aikas happama kanssa. Toki toriltakin saa. Ostaa.
VastaaPoistaTätä piirakkaa teen piakkoin.
Sulla on kivat jutut ja reseptit.
t. just äsken blogiisi löytänyt (tyrnijuttuja olin hakemassa...)
Tämä on vakkarireseptini johon palaan aina omppukauden tullen. Kiitos!
VastaaPoista