Munakoisopizzat

Kuka tykkää munakoisosta? Se on hyvää nyt!

Tämmöset pienet munakoisopizzat on aika käteviä. Noin sentin viipaleiksi, kevyt sively oliiviöljyllä, leivinpaperille ja 15 - 20 minuuttia uuniin. Päälle voikin sit laittaa lähes mitä vaan, mut ekaan kerrokseen öljyllä notkistettua tomaattipyreetä.

Tässä satsissa oli beluga-linssejä, kevätsipulia, kirsikkatomaattia. Ja sit toisessa oli basilikaa, fetaa, oliiveja, kirsikkatomaattia ja en ees muista mitä. Mitä nyt kaapista löytyy. Anjovikset toimii hyvin myös. Päälle vielä mozzarella ja jotain muuta juustoa ja sitten muutamaks minuutiks uudestaan uuniin. Varaudu, että nämä eivät ole sormisyötävää, sillä jäävät väkisin lötköiksi. Munakoiso paranee vasta lötköytymisvaiheessa. Lastalla lautaselle ja hyvin menee!

Toimii myös kesäkurpitsoilla, niitä ei tarvi esipaistaa, mutta niistä lähtee nestettä vähän reilummin eli voi vaikka vähän itkettää suolalla, jos tykkää.

Herkkusienicarpaccio

Carpaccioksi kutsutaan ohuiksi siivuiksi leikattua raakaa naudanlihaa, joka tarjotaan öljyisen kastikkeen ja parmesaanijuuston kanssa. Nimitys on tosin muuttunut aikojen saatossa, ja nykyään carpaccioa tehdään vähän vaikka mistä esim. kalasta, vihanneksista ja sienistä. 

Lempparini on herkkutatticarpaccio, mutta maistuvan ruokailun avaajan saa myös herkkusienistä. Todella maistuvan, kunhan vaan on hyvät raaka-aineet. Tämä on myös mukavan vaivaton alkuruoka, tekemiseen menee ihan vaan muutama minuutti. 

Herkkusienicarpaccio

• 3–4 herkkusientä 
• oliiviöljyä
• suolalastuja
• mustapippuria
• punaista pestoa
• parmesaanilastuja
• Kotipellon puutarhan versoseos: tatsoi, rucola, punamangoldi

Pese sienet hyvin ja leikkaa erittäin ohuiksi siivuiksi. Asettele vierekkäin tarjoiluastialle tai isolle lautaselle. Kaada päälle hyvää oliiviöljyä ja mausta jollain kivalla suolalla ja mustapippurilla. Lusikoin muutaman hyvin pienen pestokeon mukaan ja siunasin parmesaanilastuilla. Ja vielä hiukan vihreää Kotipellolta.

Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

Sitruunaista uunifetaa, suppilovahveroita ja oliivia eri muodoissa. Ja taas maistui vähän liian hyvin. Tää ois aika bueno alkupalapöytään.

Kovin oli kreikkalaiset fiilikset. Rakastan kirpeetä, joten runttasin sitä vähän reilummin mukaan. Ja ei, ei tarvi hommata hunajakennoa, mulla sattui olemaan jämäpala kaapissa. Se on siis tuo epämääräinen mötikkä fetan päällä.

Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

puoli kourallista suppiloita köntti fetajuustoa 1 dl oliiviöljyä 1 luomusitruuna 0,5 rkl sokeria valkosipulinkynsi siivuina kasa oliiveja chilihiutaleita basilikaa hunajaa vaaleaa leipää siivuina

Paista suppiloista nesteet pois. Mittaa uunivuokaan n. 1 dl oliiviöljyä. Purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu ja sokeri. Laita keskelle vuokaa feta. Reunoille oliivit, valkosipulit, suppilot ja loput sitruunat. Nuketa 200 asteessa ehkä 15 minuuttia ja vielä muutama minuutti grillivastusten alla, niin saa väriä. Fetasta pitää tulla kivasti leivälle levittyvää, kaikista fetoista ei tosin ole tähän. Pois uunista, fetan päälle chilihiutaleita ja ympäriinsä tuoretta basilikaa ja hunajaa. Nautiskellaan vaalean (paahdetun) leivän päällä. On sottaista mutta ihanaa. Pus.

Varhaisperunavuoka

Vihreänkeltainen varhaisperunavuoka lämmittää aina mieltäni ja saa ruokahaluni heräämään. Peruna kannattaa valita huolella, osa halvemmista on vetisyydessään halveksittavia, eikä niitä kannata käyttää ainakaan tähän ruokaan. Itse valitsisin joko Annabellen tai Siiklin. 

Koskahan muuten tulee uusi hittiperuna? Annabelle räjäytti pankin 2010-luvun puolivälissä, ja odottelen jo seuraavaa herkkua. Perunakiintiöni on tosin jo tähän aikaan vuodesta ihan täysi, mutta jostain syystä vielä maistuu. 

Varhaisperunavuoka

varhaisperunoita

erilaisia sillejä

smetanaa (20 % rasvaa)

tilliä 

uuden kauden sipulia

kanamunia

mätitahnaa

sitruunamehua

En ala tähän enempää ohjeitusta tekemään. Kuva ja ainesluettelo kertoo tarvittavan. 

Bataattiranskalaiset

Bataatista tai perunasta on aika työlästä saada kotioloissa rapeita ranskiksia ilman rasvakeitintä. Ja siinäkin niihin pitää tehdä vähintään tuplapaisto. Uskoisin jopa, ettei oikotietä onneen ole, uunissa homma tuntuu lähes mahdottomalta. Jotain pieniä jippoja voi toki kokeilla. Kuten liottaa tikkuja ensin vedessä pari tuntia, jotta ylimääräinen tärkkelys lähtee liikkeelle. Ja sen jälkeen lisätä pintaan tärkkelystä. 

Liottamiskikan jälkeen ranskiksista saa rapeita paistamalla niitä muutaman minuutin uunissa, sen jälkeen pikainen uppopaisto 180 asteessa ja sitten vielä toinen uppopaisto perään. Bataattien kohdalla en ole asiaa testannut, mutta sekin on työn alla. 

Jos semmoinen semisti päältä rapeahko bataattiranskis kelpaa, niin tällä ohjeella tulee jotain sinne päin, eikä homma ole edes työläs. Ja miksei kelpaisi?! Possukeittiö veteli nämä suurella riemulla naamariinsa. Ohje on alunperin napattu täältä. 

Bataattiranskalaiset

2 keskikokoista bataattia
2 rkl maizenaa
mustapippuria myllystä
3 rkl rypsiöljyä
1–2 tl sormisuolaa

Kuori bataatit ja leikkaa hieman alle sentin paksuisiksi tikuiksi. Laita kulhoon ja kaada päälle maizena, mustapippuri ja rypsiöljy. Sekoita hyvin. Laita bataattitikut uunipellille siten, että mikään ei ole kiinni toisessa. Paista 225 asteessa ensin 15 minuuttia, käännä tikut ja paista vielä 10 minuuttia. Jos sinulla on uunissa grillivastus paista sen alle viimeiset pari minuuttia. 

Bataattiranskisten kanssa paistetut muikut, aioli ja suolakurkut maistuvat erityisen hyviltä. 

Juomaksi: Rasvaiselle muikulle suositellaan monesti ryhdikästä rieslingiä. Myös olut toimii tässä, kun ranskiksia dippaillaan rasvaiseen valkosipulimajoneesiin.

Ihan aina kala ei tarvi kuitenkaan valkoviiniä kaverikseen. Tämän ruuan kanssa sopii kivasti pehmeän täyteläinen Big Zin, jonka koti on Italian Apuliassa. Kyseisen luomuviinin hinta on Alkossa hieman päälle kympin, hyvä ostos. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa