Kymmenen viinitrendiä vuodelle 2024

Hartwallin mediatiedotteessa kerrottiin niin kivasti tämän vuoden viinitrendeistä, että päätin copypastettaa sen suoraan Polkkapossuun. Tässä siis. 

1. Laatua koko rahalla

Hyvän hinta-laatusuhteen kategoriassa chileläiset viinit tekevät uutta nousua. Ne tarjoavat oivaa vastinetta rahoille.

Chilen valkoviineissä kiehtoo raikkaus, punaviineissä taas tyylikäs pehmeys. Chilen ohella katse kannattaa kääntää myös Argentiinan ja Australian suuntaan, sillä nämä maat tuottavat etenkin hyvän hinta-laatusuhteen punaviinejä. Nousijat ovat vieneet jalansijaa muun muassa Etelä-Afrikan ja Yhdysvaltojen viineiltä.

2. Tuttua ja turvallista

Epävarmassa maailmantilanteessa ruoka- ja juomanautinnoilta kaivataan mukavuutta ja helppoutta. Kotikeittiöissä kokataan ensi vuonna lohturuokaa ja lapsuuden suosikkeja. Ravintoloista haetaan klassikkoja ja perinteistä ranskalaista keittiötä.

Nostalgian kaipuu näkyy myös siinä, että klassisilla chianti-, amarone- ja chablis-viineillä riittää kysyntää. Viinien megatrendinä on mutkattomuus: juomaksi valitaan tuttuja tuotteita, tunnistettavia brändejä ja selkeitä yhden rypälelajikkeen viinejä.

3. Nopeaa ja etnistä

Korealainen ruoka jatkaa nousuaan sushitrendin valmiiksi tasoittamalla tiellä. Korealainen keittiö on saanut vaikutteita naapurimaastaan Japanista, mutta ruoassa on käytetty runsaammin mausteita.

Voimakkaalla gochujang-maustetahnalla, inkiväärillä, seesaminsiemenillä ja valkosipulilla maustetut ruoat ovat täynnä runsaita, umamisia makuja. Ruoka tarjoillaan usein fermentoidun kimchin kanssa.

Tulinen ruoka kaipaa seurakseen aromaattisia ja raikkaita valkoviinejä, joissa on mukana sopivasti makeutta ja happoa. Näin viini ja ruoka tuovat toistensa parhaat puolet esiin.

Korealaisravintoloiden viinilistalle sopivat saksalaiset puolikuivat rieslingit sekä espanjalaiset Albariño- ja Verdejo-rypälelajikkeista valmistetut viinit.

4. Valkoviini raikkaana

Vuonna 2022 valkoviinien myynti ohitti Alkon kokonaismyynnissä punaviinit. Käänne oli merkityksellinen, sillä edellisen kerran valkoviiniä ostettiin enemmän yli kaksikymmentä vuotta sitten. Valkoviinejä nautitaan nyt ympäri vuoden sekä ruoka- että seurustelujuomana. Nousussa ovat varsinkin viileillä alueilla tuotetut raikkaat rieslingit ja tuottajamaista erityisesti Saksa.

”Esimerkiksi Saksan Rheingaussa rypäleet saavat kypsyä 5–10 päivää pidempään kuin lämpimällä alueella. Pitkä kypsymisaika tekee viinistä eloisan, raikkaan kirpeän ja aromaattisen. Viileän alueen valkoviineissä on usein enemmän makua ja vähemmän alkoholia”, sanoo viinintekijä Philipp Corvers saksalaiselta Weingut Dr. Corvers-Kauter -viinitilalta.

Rieslingistä on tullut suomalaisten suosikkirypäle, ja sen suosion odotetaan jatkuvan edelleen. Syynä on viinien raikkaus, monipuolisuus ja hedelmävetoinen lähestyttävyys. Rieslingistä valmistetaan sekä hedelmäisiä arkiviinejä että laadukkaita huippuviinejä.

Rypäle on monipuolinen, sillä se toimii hienosti sekä kuohuviinien, rutikuivien ruokaviinien että makeiden jälkiruokaviinien raaka-aineena. Seuraavaksi odotellaan saksalaisten sauvignon blanc -viinien nousua.

5. Klassikkorypäleet jyräävät

• Chardonnay on taas nousussa kärsittyään pitkään bulkkiviinin maineesta. Klassisilla viinialueilla, kuten Burgundissa, Chablis’ssa ja Champagnessa, on perinteisesti tuotettu laadukkaita Chardonnay-viinejä, ja rypälelajike sopeutuu helposti eri viinialueille. Chardonnayn paluuta on siivittänyt laadukkaiden viinien tarjonta.
• Täyteläisen mehevä Tempranillo on punaisten rypäleiden kestosuosikki. Se on kotoisin Espanjasta, ja viinien rehevä, tumman hedelmäinen tyyli sopii perinteisesti suomalaiseen makuun.
• Runsaan marjainen Shiraz kasvattaa asemiaan punaisten rypäleiden joukossa. Klassinen tyylikkyys on ottanut jalansijaa takavuosien supertuhdeilta, runsasalkoholisilta ja tammisilta punaviineiltä. Nyt valinnassa painaa myös yhdisteltävyys ruokiin. Ranskalaislähtöistä rypälettä viljellään myös Euroopan ulkopuolella, erityisesti Australiassa.

6. Päivänvalon kestävää viiniä

”Viljelyssä tärkeintä on pitää maaperä elävänä, ja tähän orgaaninen viljely tähtää. Lähes puolet viinipullon hiilijalanjäljestä tulee pelkän tyhjän lasipullon valmistamisesta. Siksi olemme kehittäneet hiilineutraalin lasipullon, joka valmistetaan miltei kokonaan kierrätetystä lasista. Pullojen valmistamiseen käytetään uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi biokaasua. Pullot ovat myös tavallista kevyempiä, joten kuljetuksessa säästetään energiaa. Pet-muovipullolla, kartonkitetralla, viinipussilla tai hanapakkauksella on lasipulloa pienempi hiilijalanjälki. Pakkausvalinnoissa suomalaiset kuluttajat ovat edelläkävijöitä”, kertoo viinintekijä Philipp Corvers.

7. Ruusuinen väri on valttia

Rento, vaaleanpunainen roseeviini jatkaa voittokulkuaan. Suosiota on kasvattanut roseen vakiintuminen ruokajuomana. Kesäjuomaksi usein mielletty viini sopii monipuolisuutensa ansiosta erinomaisesti niin kasvis-, kala- kuin kanaruokien seuraan.

Rosee on varsinkin nuorten viininystävien suosikki. Syynä suosioon ovat valikoiman laajentuminen, laadun parantuminen sekä roseeviinien mutkaton imago. Kauniinvärinen juoma näyttää myös hyvältä somekuvissa.

Yksi nousevista roseemaista on Espanja. Seuraavaksi odotellaan roseebuumin siivittämää oranssiviinien nousua.

8. Tyylit muuttuvat, kuplat pysyvät

”Moni valitsee nyt edullisemman vaihtoehdon samppanjan sijaan. Suomalaisten rakastama kuohuviini tuo juhlavuutta joka tilanteeseen. Tankkikäymismenetelmällä valmistetut italialaiset proseccot ovat kiilanneet myydyimpien kuohuvien kärkeen. Hyvänä kakkosena tulevat perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistetut espanjalaiset cavat ja ranskalaiset crémantit”, kertoo Hartwallin Wine Ambassador Sari Ayre.

”Jokaista kuohuviinityyliä on saatavilla myös roseena. Suosittelen kääntämään katseen Alsacen alueen tyylikkääseen crémantiin. Arthur Metz Crémant d'Alsace Riesling Brut on perinteisellä samppanjamenetelmällä valmistettu erittäin kuiva Riesling-lajikkeen kuohuviini”, Ayre jatkaa.

9. Holitonta, kiitos!

Sober curious -trendi on kirittänyt alkoholittomien oluiden, viinien ja jopa tisleiden myyntiä. Alkoholia käytetään entistä harvemmin, ja tipattomien tammikuiden ja lokakuiden sijaan alkoholittomia tuotteita valitaan nautittavaksi ympäri vuoden.

Alkoholiton viini ei ole enää pakkopullaa autolla tullutta vierasta varten, vaan aidosti mielenkiintoinen juomavaihtoehto. Holittomien viinien valikoima on kasvanut kiitettävästi, ja varsinkin juhlamaljaksi sopivien kuohuvien ja ruokajuomana toimivien valkoviinien laatu on parantunut huomattavasti.

10. Viinistä valmistetaan spritz-cocktail

Cocktaileissa trendaavat raikkaus ja matala-alkoholisuus. Varsinkin kuohuviinipohjaiset drinkit ja erilaiset spritz-muunnelmat ovat nousussa.

Myös muut viinit toimivat loistavasti drinkkipohjana tislatun alkoholin sijaan. Drinkkeihin voi käyttää esimerkiksi edullisia laatikkoviinejä ja vähäalkoholisia viinejä.

Tarjoa drinkki tyylikkäästä viinilasista ja raikasta juoma marjoilla, hedelmillä tai yrteillä. Matala-alkoholisia juomasekoituksia on saatavilla myös valmiina pulloissa ja tölkeissä.

Laatuviiniä Naantalista - Pohjoisen maut yhdistyvät ranskalaiseen viiniperinteeseen

Pieni viinitehdas saariston sydämessä

Yrityksen nimi viittaa Turun Kakskerran saarella olevaan historialliseen Brinkhallin kartanoon, jonka pihapiirissä sijaitsee yksi ensimmäisistä suomalaisista omenatarhoista. Itse Brinkhall Sparkling -viinitalo sijaitsee Naantalin Röölässä, jossa jokainen pullollinen valmistetaan käsityönä. Viinitehtaan tärkeimpiin arvoihin kuuluvat laatu ja kotimaisuus, ja näitä periaatteita noudattaen ensimmäiset omenakuohuviinit tulivat myyntiin vuonna 2017. Tuotteet ovat 99,9 % kotimaisia, ainoastaan hiiva tuodaan Sveitsistä. Viineissä käytetyt omenat viljellään Järvenperän omenatarhassa, viinitehtaan välittömässä läheisyydessä, ja niitä kohdellaan kuin viinirypäleitä Champagnen maakunnassa. Omenalajikkeet Lobo, Melba, Atlas, Raike, Åkero, Kaneli ja Antonovka mehustetaan tehtaan omissa tiloissa laadun takaamiseksi.

Omenakuohuviinit

Brinkhall’s Celebration Brut & Brinkhall’s Sparkling B Brut Samppanjamenetelmällä valmistetut premium-luokan kuohuviinit ovat seurustelujuomia parhaimmillaan. Perinteistä valmistustapaa noudattaen omenakuohuviinien ensimmäinen käyminen tapahtuu terästankeissa tarkkaan valvotussa lämpötilassa. Toinen käyminen tapahtuu pulloissa 8-15 kuukauden ajan. Valmistustapaa kutsutaan myös kaksoisfermentoinniksi, jonka ansiosta kuplat kypsyvät pitkään. Erittäin kuiva, hapokas omenakuohuviini kunnioittaa maullaan Suomea.

Alkon valikoimassa on sekä omenakuohuviiniä että jääviiniä. 

Punaviinisuositus: Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2017

Gran Apasso -pullo painaa kuin sammio sulatettua lyijyä. Punaviini maistuu kuitenkin huomattavasti lyijyä paremmalta, eikä tässä ole edes metallista makua. Vaan on se silti raskas puteli, rypäle on varmaan niin hienosti konsentroitunut (ks. alla).

Tämä italialainen helmi uiskentelee suussani niin ryhdikkään luontevasti, että päätin antaa sille ihan oman luvun Polkkapossun historiassa. Ja taitaa tämä muillekin kelvata, sillä viini sijoittui pronssille Vuoden viinit -kilpailussa sarjassa Euroopan punaviinit, hinta 13-18 euroa. 

Maa: Italia

Rypäle: Primitivo

Hinta: 17,97€

Alkoholiprosentti: 16

Sokeri: 10,0 g/l

Hapot: 5,9 g/l

Alkon luonnehdinta: keskitanniininen, kirsikkahilloinen, mustikkainen, karhunvatukkainen, suklainen, vaniljainen, tamminen. Ruokaehdotuksesi Alkosta pistetään esimerkiksi barbeque-marinoituja possunribsejä, kasvis-naudanlihavartaita tai T-luupihvejä. Yleisesti ottaen savuaromien kanssa tämä on hyvä pari. Mikäli ruoka ei maistu, ota vaikkaa tassuusi savuaromiliemitötterö ja tuoksuttele sitä siinä siemailun ohessa.

  

Gran Apasso ei ole ihan perus-appassimento, joita alkon hyllyillä on ihan liikaa. Appassimento-menetelmällä valmistettujen viinien rypäleitä on kuivattu ainakin hetken aikaa, jotta rypäleen parhaat maut on saatu tiivistymään. En ole ihan varma, mitä appassimento tällä hetkellä ihan käytännössä tarkoittaa. Siis mitä pitää tehdä, että tuota nimeä voi käyttää.  Mutta juuri tällä hetkellä en jaksa asiaa murehtia.

Primitivo-rypäle on lähtöisin Kroatista, josta se ajautui kloonina Italian kantapäähän Pugliaan (Apuliaan). Zinfandel on Primitivon Amerikan serkku, geeniperimältään hyvinkin lähellä. Mainioita rypäleitä ovat molemmat. 

Tästä kuules semmonen viini, että hetken joudut ihmettelemään. Älkää nyt silti masentuko, että Alko on tänään kiinni, nopeimmille näitä on Turun kaupoissa vielä alkuviikosta jäljellä.

Oluen ja juuston yhdistäminen – Tornion panimon seurassa

Juustojen ja viinien maisteleminen on aina hienoa, harmillista kyllä moni karsastaa juustojen ja oluiden yhdistämistä. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin mielestäni oluet sopivat jopa viinejä paremmin juustojen seuraksi. Ja rehellisiähän me tietty olemme. Tämän kunniaksi kehittelin Tornion panimon oluiden kylkeen joitakin täsmäjuustovaihtoehtoja. Ja niiden lisäksi vielä rohkeampien valintoja. Muista, että kyseessä on makuasia: toisen napakymppi on toisen pyllysilmä.

Original Lapland Lager 5,2%

Original Lapland on hyvä peruslager, joka hakkaa Karjalat sun muut kapean sektorin bulkkilagerit mennen tullen. Kepeän maukas maku, jossa hieman tsekkiläisiä vivahteita. Tykkään. 

Valitse juusto, joka ei ole maultaan liian vahva. Lagerin oma herkän kepeä aromi jää helposti jalkoihin. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi feta, mozzarella ja havarti. 

Rohkeamman valinta:  Italian cheddariksikin kutsuttu friulano. Joka ei kylläkään muistuta näöltään eikä maultaan cheddaria. Eikä sitä oikeastaan tehdä edes Italiassa, vaikka nimi viittaakin vahvasti Friuliin. Juusto on kanadalainen ja maultaan muistuttaa italialaista montasioa. Maussa reipas ripaus suolaa ja hasselpähkinää. 

Näiden juustojen kanssa sopivat hyyin myös pilsnerit. 

North Arctic Lager 5,5%

Nortti oli minulle aiemmin tuntematon kaveri. Saunan päälle juotiin tämä possuprinsessan kanssa, molemmat pyöriteltiin silmiä. Mikä on tämä hieno juoma? Jotain lagerin ja ipan väliltä. No ei mennyt kauaa, kun kyseinen olut sai jo mainetta ja kunniaa ja valittiin Suomen parhaaksi vaaleaksi lageriksi. Kyseessä on kuivahumaloitu ja suodattamaton lager, jossa on hyvin kevyesti ipamaisia vivahteita. Pientä katkeraa ja sievää sitrushedelmää. Helppo juotava. 

Juustossa saa olla hieman särmää. Valitse cheddar tai jokin hieman kovempi alppijuusto. Parmesaanikin sopii yllättävän hyvin. 

Todella hieno valinta on Juustoportin Vuohen GR Grand Reserve, joka on jo hieman voimakkaampi maultaan, mutta toimii hyvin kevyiden katkeroiden seurana. Tätä kannattaa testata myös katkerampien ipojen kanssa. 

Lapland Red Ale 5,2% (gluteeniton)

Tornion panimossa vieraillut panimomestari James Huey kehitti tämän oluen kotimaansa ale-perinteitä kunnioittaen. Väri on kauniisti punertava kuten irlantilaiset stereotypisestikin. Nykyään Huey luotsaa Walled City Breweryä Pohjois-Irlannissa, Derryssä. Tuoksu ja maku vastaavat toisiaan: häivähdys karamellia, mäntyä ja maltaisuutta. Hyvä perusolut ja gluteenittomien oluiden joukkoon tervetullut lisä. 

Juustoksi sopii esimerkiksi manchego tai morbier. Rohkeampi voi valita jotain hieman vanhempaa cheddaria tai goudaa. Tai jotain muuta sellaista juustoa, jossa on hieman pähkinäisyyttä ja karamellia. Tosi rohkea kaivaa taskustaan stiltonia.

Arctic Stout 5,5%

Omaan makuuni stoutissa pitäisi olla hieman enemmän alkoholia, mutta minkäs sille voi, kun lainsäädäntö on, mitä on. Maitokauppavahvuinen stout jää väkisinkin hieman pliisuksi, vaikka tämä Arctic Stout onkin hyvä yritys. Tässä oluessa on tummaa suklaata, pehmeää paahteisuutta ja ina lakritsia. Sanoisin kuitenkin, että näin kevyeksi stoutiksi hyvä yritys. 

Perinteisesti stouttien kanssa suositaan voimakkaita sinihomejuustoja. Saint Agur on aina helmi ja sitä pitää nauttia sopivalla pieteetillä. Monelle hieman leppoisampi Valion Aura saattaaa olla helpompi vaihtoehto.

Mustaleimainen emmental on hauska valinta, ei ehkä niin klassinen mutta kokeiltava. Münster-juuston kanssa Arctic Stoutia kannattaa myös huuhdella kurkustaan. Syödäänhän münsteria Alsacessakin Gewürtztraminer-valkoviinin kanssa ja se jos mikä on häröä. 

Juustopöytään kannattaa ottaa mukaan myös viinirypäleitä, mansikoita ja omenoita. Ja tietty myös erilaisia keksejä ja hilloja, näiden myötä myös oluiden paritukset muuttuvat, mutta mikäpä olisi sen hauskempaa. 

Tehty yhteistyössä Tornion panimon kanssa.

Olutsuositus: Ayinger Bräuweisse

Kun lämpö lisääntyy, niin olut vaalenee. Tämä Ayinger on yksi Saksan suosituimmista oluista, ei suotta.

Samea, vaaleankeltainen. Pitsimäinen ja runsas vaahto. Banaanista vehnäisyyttä ja mansikkaisuutta. Sopiva ripaus sitrusta ja kielenkärjessä kepeää mausteisuutta. Tyylipuhdas, sopivasti kirpeä, kuitenkin pehmeä. 

Kaataminen: Kaada olutlasi hitaasti puolilleen. Pyöräytä, jotta pohjan hiivasakka lähtee liikenteeseen ja kaada täyteen.

Katkeroaineet:       9,2 EBU
Kantavierre:          11,8 º

Juuston kyydissä: Mozzarella, Burrata, Feta, Brillat-Savarin, Munster, Halloumi

Ruuan kanssa: Kevyiden ruokien rakastaja, mainio myös salaatinkastikkeessa. Tee fetasalaatille kastike sekoittamalla oliiviöljyä, vehnäolutta, hunajaa, sitruunamehua, valkosipulia ja suolaa. 

Smoothie - pää pois perseestä au naturel

Kuuntelin eilen Wiklundin pakastekaapin vieressä, kuinka kaksi leidiä aprikoi pakastemarjojen ostoa. Toinen kertoi 6-vuotiaan tyttärensä tykkäävän hirveästi smoothieista ja se onkin oikeastaan ainoa tapa, miten hän saa syötettyä terveellisiä marjoja lapselleen. Itse hän syö niitä ihan au naturel. Lausuminen oli hehkeän ranskalaista, joten jäin hieman enemmän heristelemään korviani. Unohdetaan kaikki muu sanottu, lopuksi hän totesi, ettei kuitenkaan taida ostaa niitä, koska smoothien tekemisessä on niin iso vaiva. Sain hillittyä itseni, vaikka sanat olivat jo suussani: "Pään ottamisessa pois perseestä on kohta isompi vaiva au naturel. Osta nyt niitä hiivatin marjoja ja tee sille tyttärellesi terveellistä herkkua, jota hän niin kovasti haluaa". 

EI, smoothien tekemisessä ei siis ole iso vaiva. Hommaa OBH Nordican tehosekoitin (30€), niin smoothie valmistuu lähes itsestään. Itse valmistin juuri satsin. Tämä ei ole sponssi. Neljä minuuttia ja siinä. Liioittelua, kolme. Se on oikeasti kätevä laite. Ainekset tötteröön, teräpää kiinni, surautus, teräpään tilalle reiällinen kansi ja se on siinä. 

Mitä smoothieen voi laittaa? Mitä nyt mieleen tulee: marjoja, jugurttia, jotain joka makeuttaa, kaurahiutaleita. Esim, näitä ja kone surisemaan. 

Hunajainen marjasmoothie

3 dl kohmeisia marjoja (mansikoita, mustikoita, vadelmia, tyrnejä)

3,5 dl maustamatonta jugua

2 rkl juoksevaa hunajaa (tai maun mukaan, itse pidän kirpakasta)

2 rkl mustikkaista kuitulisää (Sunspelt)

½ dl kaurahiutaleita 

varovainen himppu kardemummaa

Surauta tehiksessä tai blenderissä. 

Halpisviinit osa III: Punaviinit alle 8€

Ote kirjoituksesta Halpisviinit osa I: kuohuvat. Johdannoksi siis...

Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa, kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä.

No mutta kuitenkin, päätin julkaista kolmiosaisen juttusarjan halpaviineistä, joita ihan oikeasti voi ja kannattaa juoda. Jokaiseen osaan tuon neljä viinisuositusta. Juttusarjaan ovat vaikuttaneet omat mieltymykseni sekä asiaan liittyen varta vasten käymäni keskustelut alan ammattilaisten kanssa. Näihin lukeutuvat pari Alkon myyjää ja myymäläpäällikköä, muutama ravintoloitsija, pari itseoppinutta viinigurua ja yksi viinimestarikouluttaja. Kiitos teille kaikille. 

Kaikki valitsemistani viineistä eivät ole ihan tosta vaan suit sait sukkelaan saatavissa kaikkien Alkojen hyllyistä, mutta nykyäänhän sillä ei ole hirveästi merkitystä, sillä Alkon verkkokaupasta voi tilata haluamansa tuotteet lähimyymälään muutaman päivän varoajalla.

Laudum Nature Barrica, 7,98€

Erittäin halpa luomuviiniksi eikä maussakaan ole moitittavaa, päinvastoin. Ehdottomasti hyvä valinta juustotarjottimen kanssa, kevyet tanniinit ja muutenkin kepeä, ei kuitenkaan marjamehua. Tätä kannattaa testata myös mediumiksi paistettujen lihojen kanssa, ei mene vikaan. Tai lajitelma tapaksia ja takkatulta. Alicanten viinialueelta joka muutama vuosi nosti hieman profiiliaan. 

Canapi Shiraz, 7,98€

Toinen hieman päätään nostanut viinialue on Sisilia. Kummisetä-trilogia pyörimään, spagettia ja tomaattista lihapullakastiketta, lasiin canapia tai voi juoda suoraan pullostakin. Trilogia on sen verran pitkä, että tätä kannattaa varata useampi pullo. Canapi taisi jonain lähivuonna saada kunniamaininnan Vuoden viinit -arvostelijaraadilta alle 10€ viinit -luokassa. 

Quinta Da Espiga, 7,49€

Tämä on lähes klassikko. Hinta ja laatu eivät kohtaa, Quinta on ehdottomasti hintaansa nähden parempaa. Oma suosikkiviinini tässä hintaluokassa. Portugalista tulee muutenkin huokeita mutta ehdottomasti juotavia kyykkyviinejä. Kannattaa antaa hengittää hyvä aika ennen nauttimista, viinistä avautuu ihan uusi maailma. Alkon toinen Quinta (das Setencostas) on myös huippukamaa, sitäkin kannattaa maistaa, kympin kauppa. Joskus alahyllyn viinit eivät kelpaa muuhun kuin marinointiin ja sangriaan, niihin tarkoituksiin kannattaa ostaa jotain ihan muuta. Opas voi johdattaa sinut perille, tosin sen kanssa suosittelen myös jotain cola-juomaa.

Riunite Il Fojonco Lambrusco, 7,98€ 

Hauska tuttavuus ja ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Harvassa ovat pirskahtelevat punaviinit, ainakin tämän hintaluokan. Kupliva punaviini tosin kuulostaa yhtä häiriintyneeltä kuin märkä lammaskoira bikineissä uimarannalla. Kuvittelitko sen, pervo? Vaikka tämä onkin punaviini, niin kannattaa jäähdyttää ihan kunnolla. Fojonco toimii yleensä heillekin, joille punaviini ei välttämättä maistu. Muutama vuosi sitten itse tykästyin tähän oikein kunnolla, viime aikoina on jäänyt taka-alalle. Mutta miksei, makeahkoa marjamehua kuplien kanssa, petollista kyllä. 

Halpisviinit osa I: Kuohuvat alle 9€

Halpisviinit osa II: Valkoviinit alle 8€

Hunajaisen herkullista ruuanlaittoa

Turun ruokamessut järjestetään 6.-8.10.2017 Turun messukeskuksessa ja siellä on mukana myös Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat ry. Luvassa on ainakin hunajan ja raejuuston yhdistelmää,  Antti Vahteran hunaja-suklaamoussea ja muuta mukavaa.  Tänä vuonna on juhlavuosi, Suomen Mehiläishoitajain Liitto täyttää 100 vuotta.  Vuosi huipentuu marraskuussa pidettävään juhlaan. Jokin toinenkin iso satavuotisjuhla taitaa olla juuri tulossa. Kuinka hienoa!

Juteltiin kavereideni kanssa hunajasta ja mitä siitä tulee mieleen. Kyselin myös, moniko käyttää sitä ruuanlaitossa makeuttajana tai maustajana. Vaikka hunaja onkin kaikessa hienoudessaan aivan loistava tuote, pitää hunajan suurkuluttajanakin muistaa, että sokeria se on hunajakin ja energiaa paukkuu. Mutta koska hunaja aistitaan valkoista sokeria 1,3 kertaa makeampana, hunajaa riittää myös pienempi määrä. Jos ohjeessa on sanottu vaikka yksi desi  valkoista sokeria, olen korvannut sen n. 0,5-0,75 desillä hunajaa.

Ehkä parhain terveyteen ja hunajaan liittyvä kokemus itselläni on yskän hoidossa. Samasta vihjaisee myös käypä hoito -suositukset. Yskänlääkkeistä en saa oikein mitään apua, mutta kun laitan kuppiin reilusti hunajaa ja hiukan muita aineksia (ks. resepti alla), niin yskä helpottuu lähes välittömästi. Mikäli haluat koittaa tätä lapsesi akuuttiin yskään, muista, että hunajaa saa antaa vain yli 1-vuotiaille. Olenkin jo aiemmin blogittanut tämän juoman parannuksena mm. miesflunssaan, hehheh, mutta laitan ohjeen tähän vielä uudestaan. Hunaja on mahtava luonnon raaka-aine lähes missä vaan ruuanlaitossa. Yskänkarkottajan lisäksi laitan tähän nautittavaksenne muutaman muunkin hunajaisen herkullisen reseptin.

Yskänkarkottaja

pätkä inkivääriä
pätkä kurkumaa 
luomusitruuna

mintunlehtiä
reilusti varsinaissuomalaista hunajaa

Jauha morttelissa pätkä inkivääriä, kurkumaa, puolikkaan sitruunan hedelmäliha ja mintunlehdet töhnäksi. Raasta myös pestyn sitruunan kuori. Jos omistat haudutuspannun, laita töhnä siivilään ja kaada pannu täyteen vettä. Onnistuu ihan myös teemukissa, neste pitää vaan siivilöidä. Lisää hautuneeseen juomaan reilusti hunajaa.

Hunaja-raparperimehu

6 raparperinvartta (n. 40 senttisiä)

350 g varsinaissuomalaista hunajaa

0,5 dl sitruunamehua

2 l vettä

Pilko raparperit. Lisää joukkoon sitruunamehu ja juuri kiehautettu vesi. Lisää hunaja ja sekoittele hyvin, niin että hunaja sulaa joukkoon. Säilytä viileässä ja sihtaa raparperit pois seuraavana päivänä. Mikäli haluat makeampaa, voit lisätä hunajaa kiehauttamalla mehun tässä vaiheessa. Tai laimenna tarvittaessa vedellä, mikäli koet liian makeaksi. Myös kivennäisvesi toimii hyvin juoman kanssa.

Hunaja-inkiväärimarinoidut broilerin siivet ja piparjuuridippi

2 rkl hunajaa
3 rkl soijaa
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl vettä
2 tl raastettua inkivääriä
1 tl savupaprikajauhetta
mustapippuria

broilerin siipiä 

1,5-2 rkl raastettua piparjuurta

2 dl maustamatonta jugurttia

2 viipaletta suolakurkkua ihan pieniksi kuutioiksi pilkottuina 

(loraus suolakurkku-/etikkakurkkulientä)

Sekoita marinadin ainekset. Kaada pussiin ja kääntele siipiä siinä. Anna marinoitua vähintään kolme tuntia. Paista leivinpaperin päällä uunipellillä 200-asteisessa uunissa.  Tarjoa piparjuuridipin kanssa. Itse laitoin vielä aveciksi uuniin perunaveneitä ja sekoitin niitä varten toisen dipin, johon tuli ainoastaan jugua ja sweet chili –kastiketta.

Paahdetut viikunat, pähkinöitä, hunajaa ja jugurttia

4 viikunaa

jotain pähkinöitä, esim. cashew, saksanpähkinä tms.

raastettua appelsiinin kuorta

kardemummaa

maustamatonta jugurttia

varsinaissuomalaista juoksevaa hunajaa

Murskaa pähkinät ja paahda ihan pikaisesti pannulla pienessä määrässä rypsiöljyä ja mausta suolalla. Leikkaa viikunoiden päälle ristikkäisviilto ja levitä hieman. Täytä viilto pähkinöillä, pienellä määrällä pestyä appelsiininkuorta (oranssia osaa) ja muutamalla kardemummamurulla. Paahda uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia. Tarjoa lämpimänä kylmän jugurtin kanssa ja lorauta päälle reilusti juoksevaa hunajaa. Tiesithän, että viikunan voi syödä ihan kokonaan siis kuoret myös.

Halpisviinit osa II: valkoviinit alle 8€

Kyykkyviinisuositukseni jatkuu, tänään vuorossa valkoiset juotavat alle 8€. Kuohuvat käytiin läpi täällä. Alustuksena vielä sama, mitä jo viime kerralla sanoin:

"Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä."


St Stephans Crown Grüner Veltliner 2016, 7,20€

Harvemmin Alkosta löytää tällä hinnalla kyseistä rypälettä. Mainion raikas kesäjuoma Unkarista. Tässä on mukavasti ina raparperin makua, sopii minulle, rakkauteni raparperiin on kyltymätön.


Douglas Green Chenin Blanc 2017, 6,99€

Douglas Green on suosikkini parin vuoden takaa. Hinta on vieläkin hiuksen alle 7 euroa. Tässä muistelu ensitapaamiselta ehkä vuodelta 2015.

Isoin ongelma tämän viinin kohdalla on muistaa nimi. Saatuani vihjeen viinistä etsin aikani Etelä-Afrikan valkoviinihyllystä, silmät ei nähneet, mutta sydän ymmärsi mennä kysymään myyjältä. Näin homma eteni:

Possu: Hei, etsin Gordon MacKenzie -valkoviiniä, en löytänyt E-Afrikan hyllystä, pystytkö auttamaan?

Myyjätär: Hmm, ei tule heti mieleen, mutta mennäänpä katsomaan. Millaisesta viinistä on kyse?

Possu: Valkoisesta ja hinta alle 7€.

Myyjätär: Jaa-a. Uutuushyllyssä meillä on joku tuollainen, mutta nimi ei vastaa. Tässä. Douglas Green, rypäle Chenin Blanc.

Possu: Mahtavaa, juuri tuota tarkoitin. Huh, hiukan muistin väärin, mutta annettanee anteeksi.

Myyjätär: Annan. Hei, satutko harrastamaan vesivärimaalausta, mainitsemasi Gordon on siellä iso nimi. Ehkä sait sieltä jonkin muistijäljen?

Polkkapossu: No en voi sanoa harrastavani. Kallioon maalasin juuri poikani kanssa koiran, teos näytti ehkä enemmän strutsilta. Ja hiilellä piirsin intiaanin, mutta se muistutti kuulemma enemmän Tommi Läntistä. Että näin.

Myyjätär: Naurua.

Possu: Hymyilyä. Paljon kiitoksia avusta.

Myyjätär: Kiitos ja hei.

Gazela Vinho Verde, 7,89€

Sen minkä alkoholiprosentista menettää, sen mausta löytää. Paskat toi mitään paikkansa pidä, mutta kunhan veistelin. Gazela on hennosti pirskahteleva matala-alkoholinen vinho verde. Vihreän viinin valmistus on lain nojalla rajoitettu Luoteis-Portugaliin. Tätä joisin mieluiten kuumana kesäpäivänä, mutta jos soitat ovikelloani esimerkiksi heti kyseisen tuotteen kanssa, olen valmis tinkimään äskeisestä.


Santa Rita 120 Chardonnay 2016, 7,98€

Viini on kunnianosoitus 120 patriootille, jotka auttoivat Chilen itsenäisyyteen. Valitse tämä siis juomaksi, kun tunnet välitöntä tarvetta kunnioittaa heitä. Minäkin kunnioitan mielelläni, eli jos ovikelloni soi jälleen ja olet Santa Ritan kanssa passissa, voidaan kunnioittaa porukalla.

Halpisviinit osa I: Kuohuvat alle 9€

Hyvin usein toistuu kysymys, mikä olisi sellainen hyvä perusviini, joka ei olisi turhan kallis mutta kuitenkin ihan juotavaa. Viinit ovat aina makuasioita, mutta voitanee kuitenkin todeta, että jotkin viinit ovat täysin virheellisiä, toiset ovat ihan perseestä, monia juo mielellään humaltuakseen ja joitain nautiskelee jopa muutenkin suurella ilolla. Sitten olisi tietysti otettava huomioon myös, juodaanko neste ruuan kanssa ja minkä tietyn ruuan kanssa. Tähän puoleen ei nyt kuitenkaan panosteta sen enempää. Siitä ehkä voisi myöhemmin harkita jotain omaa jutusteluansa. En keskity myöskään viinin ominaisuuksiin sen enempää. Unohdetaan kukkeudet, kypsät sitruksisuudet, etelärinteellä tuulen alla kasvaneet rypäleet, sokerit ja ihan kaikki. Tehdään tästä sellainen viinisuositusten karvalakkiversio, jossa keskitytään olennaiseen hyvin yksinkertaisesti. Jos minulla on viinistä jotain muuta sanottavaa kuin että se kannattaa ostaa, ilmoitan kyllä.  

No mutta kuitenkin, päätin julkaista kolmiosaisen juttusarjan halpaviineistä, joita ihan oikeasti voi ja kannattaa juoda. Jokaiseen osaan tuon neljä viinisuositusta. Juttusarjaan ovat vaikuttaneet omat mieltymykseni sekä asiaan liittyen varta vasten käymäni keskustelut alan ammattilaisten kanssa. Näihin lukeutuvat pari Alkon myyjää ja myymäläpäällikköä, muutama ravintoloitsija, pari itseoppinutta viinigurua ja yksi viinimestarikouluttaja. Kiitos teille kaikille. 

Kaikki valitsemistani viineistä eivät ole ihan tosta vaan suit sait sukkelaan saatavissa kaikkien Alkojen hyllyistä, mutta nykyäänhän sillä ei ole hirveästi merkitystä, sillä Alkon verkkokaupasta voi tilata haluamansa tuotteet lähimyymälään muutaman päivän varoajalla. 

I osa: Kuohuvat alle 9€

II osa: Valkoviinit alle 8€

III osa: Punaviinit alle 8€

Tässä ensimmäisessä osassa käydään siis sumeilematta halpojen kuohuvien kimppuun. Kuohuviinit ovat meikän lemppareita, joita esimerkiksi ruokapöydässä voi (ja kuuluu) käyttää läpi monen ruokalajin aterian. Mutta ei siitä sen enempää, sillä juuri lupasin unohtaa ruokapuolen. Keskitytään siis rehelliseen seurusteluun ja tissutteluun. 

Amalía Brut 7,98€

Espanjalainen Amalía on kyykkyskumppien moninkertainen sokkotestivoittaja ja on se joskus tullut sekoitettua Ranskan samppanjoihinkin. Maku on jotain kuivan ja puolikuivan väliltä. Yllättäjä. 

Chapel Hill Chardonnay Brut 8,19€

Jo pelkästään se on hienoa, että tämä kuohuva tulee Unkarista. Miksi se on hienoa? Ihan vaan siksi, että Kövesse azt a kocsit! Seuraa tuota autoa! Loistava valinta vappukuohuvaksi. Vappunahan mausta voi hieman pihistää ja tämä on juuri loistavan mitäänsanomattoman neutraali kuohuviini siihen tarkoitukseen. Vappuna tärkeintä on kuitenkin juoman riittävyys ja se, että juomaa voi juoda paljon. Pullon sisälämpötilallakaan ei ole ihan niin suurta merkitystä, mutta mikäli vappupaikan ulkolämpötila on huomattavasti alle keskiaikaisen huoneen lämpötilan, suositteleen nopeampaa kilistelytahtia. 

Jaume Serra Cava Brut 8,69€

Helmi. Hinta ei vastaa lähellekään laatua, tämä on hävettävästi aivan liian halpaa. Oma lempparini. Suosittelisin tätäkin vappujuomaksi, mutta tämä ei ole mitäänsanomattoman neutraali. Jos vaikka vuodenvaihteeseen sitten. Tai täksi illaksi. Huuda hep, jos satut lukemaan tätä juuri aattoiltana. Espanjasta.

Thandi Shiraz Rosé 8,99€

Kuohumattomat roseeviinit eivät oikeasti kuulu tähän kuohuvien kategoriaan, mutten halua jättää tätä täysin juttusarjan ulkopuolellekaan. Ei tämä oikeastaan pirskahtelekaan, mutta so what, onneksi saan itse päättää, mitä näihin juttuihini tungen. Korvamerkkaa tämä ruusu! Parhautta. Vuoden viinit 2017 -kilpailussa tämä valittiin vuoden roseeviiniksi. Alkossa on tällä hetkellä myynnissä vuoden 2017 vuosikertaa, voittajaviini oli oikeastaan 2016 mutta menköön. Hyvä ostos joka tapauksessa. Etelä-Afrikasta.

Sitruksinen jäätee

Jääteen valmistaminen lämpimällä ilmalla on yhtä hyvä idea kuin kakkupalan antaminen koiralle ihan millä vaan ilmalla. Nautinto on taattu. Jääteen voi maustaa lähes millä vaan, mutta suosittelen käyttämään Liptonin yellow labelia. Tuloksena on juoma, joka ei jää kurkkuun kiinni, eikä ole liian karvas. Maustamiseen voit valmistaa vaikka erikseen jonkin hauskan makusiirapin esimerkiksi inkivääristä tai nektarista. Eikä kuusenkerkkäsiirappikaan ihan kamalaa tässä ole. Puhtaista mustaherukanlehdistä saa myös uskomattomat soundit. 

Sitruksinen jäätee (hunajalla makeutettu)

3 litraa vettä
1,5 dl hunajaa
9 teepussia (Lipton yellow label)
1 limen mehu
1 sitruunan mehu
2 appelsiinin mehu
sitruunamelissaa
minttua
jääpaloja
(kivennäisvesi)

Lisää hunaja kiehautettuun veteen ja sekoita. Lisää teepussit, anna muhia nesteessä ja teen maun maustua oman makusi mukaiseksi. Huomaa, että kuuma tee maistuu aina voimakkaammin, kylmänä maku heikkenee. Purista joukkoon sitrushedelmien mehut. Jäähdytä. Mikäli kaipaat lisää makeutta, keitä vettä, lisää siihen hunajaa ja lisää joukkoon.  Lopuksi juoma kannuun ja mukaan sitruunamelissaa, minttua ja jääpaloja. Jatka jääteetä kivennäisvedellä, mikäli haluat poreita elämääsi. 

Åbo Open -drinkkikilpailu

Maanantaina 19.6. klo 18 järjestetään Anniskelukahvila Tiirikkalassa jännät karkelot, kun Turun parhaat baarimestarit mittailevat taitojaan drinkkien valmistamisessa. Finalistit ovat valikoituneet kisaan ennalta lähettämiensä reseptien perusteella. Åbo openissa haetaan tänä vuonna juomaa, joka on kiva nauttia ennen ruokaa ja yhtenä raaka-aineena tulee olla jokin Martinin vermuteista. Kukin kilpailija valmistaa kolme cocktailia ja aikaa on kahdeksan minuuttia. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se on tarkoitettu vain täysi-ikäisille. 

Kruunua pitää tällä hetkellä hallussaan viime vuoden voittaja Tiirikkalan Jarno Venho. Euroviisujen tapaan seuraava kisa vedetään voittajan kotipaikassa eli tällä kertaa siis Tiirikkalassa. Siellä onkin viime aikoina panostettu erityisesti cocktaileihin. Ei huono panostus, sillä tiskin takana hääräilee Jari Kosunen, joka on erittäin innovatiivinen ja taitava kaveri. Kosunen on myös tämän vuoden kahdeksan finalistin joukossa ja saa ainakin meikäläiseltä monen monta peukkua, hyvä Jari!

Tästä ja helteestä innostuneena meinasin alkaa väsäämään jääteetä, mutta päädyin kuitenkin tekemään Irish Coffeen. Miksei, kuuma juoma toimii helteellä kuin libresse eli ihan v*#un hyvin. Tällä ohjeella tuskin juhlisin Åbo Openissa, varmaan jotain sanomista heti tulee, mutta näin Irish Coffee meikälle maistuu. Kunnon sokeria (muscovado tai fariini), hyvää kahvia (ei espressoa), irlantilaista viskiä ja kermavaahtoa (ei sprayta tötteröstä).  

Irish Coffee

2 tl muscovadoa
kahvia

4 cl jamesonia

kermavaahtoa

Anna sokerin sulaa kahvin joukkoon, lisää viski ja lopuksi lusikan kuperaa puolta pitkin kerma siten, ettei se sekoitu kahvin joukkoon. Päälle voi runtata vielä muskottipähkinää, jos haluaa fiilistellä. Eri asia kuuluuko se Gaelachin kahviin.

Kesädrinkki: Puistokatu Russian

Kohta lämpenee muuallakin kuin Polkkapossun pöksyissä. Sen kunniaksi Puistokadun Silli(haluatko)miljonääri(ksi) kehitteli hienon kesädrinksun, joka oli juuri minun makuuni: sopivan raikas, hellästi moho, juurikin jäähdytetty ja hurmaava hipiältään. Tekijänsä oloinen siis.  

Mutta mikä määrittelee hyvän kesädrinkin? Tiedustelin asiaa residenssimme kauniimmalta osapuolelta, jolla en tarkoita kohta 17 vuotta täyttävää filosofikoiraamme. 

- No ainakin sen pitää olla raikas. Siis todella raikas. Ja ehkä mansikkainenkin, hän vienosti kujersi, ryhdisti rintaansa ja hulmautti vapaana vellovat vaaleat hiuksensa kutsuvasti sivulle. Eikä missään nimessä liikaa makeutta. Tiedät kyllä, ei sellasta makean makeaa. Ja kuohuviini toimii hyvänä pohjana, tai ainakin siinä pitää olla hiilihappoja. Ja kuoharista saa hyvät hiilihapot ja vielä hyvän syynkin juoda kuoharia. 

Niin. Allekirjoitan edellisen. Muistutan vielä, että myös sangria toimii jokaisessa tilanteessa, jonka ihmismieli voi kuvitella. 

Puistokatu Russian

4 cl Leijonaa
2 cl vadelmalikööriä
1,5 dl Schweppes Russiania
0,5 dl metsämansikan makuista kivennäisvettä (esim. Pirkka)
appelsiinilohkoja
mansikoita