P.Ossu testaa Minipimpparin

Braunilla ei ehkä tunneta Polkkaavaa Possua kovinkaan hyvin, sen verran riskipeliä on lähettää jokin laite tänne arvoitavaksi. Mielelläni toki testailen vehkeitä ja otan vastaan tuoteuutuuksia, mutta pelkkä ilmainen tuote ei saa minua kirjoittamaan asiasta kauniisti. Mutta jos minulta saa hyvän arvion, niin se on tietysti erittäin loistavaa mainosta. Eri asia on sitten Vanhan Jäkäläpään natinat: ei ole enää kellään kivaa. Rohkeasti vain paketteja Turun suuntaan.

Mutta nythän meillä on oikein mukavaa. Braun lähetti tosiaan testattavaksi MR 6550 M FP-HC:n. Kuvassa BC-HC. Olisin voinut ottaa vastaan myös R2-D2:n, C-3PO:n tai Leia Organan. Ne eivät ilmeisesti kuuluneet tuoteperheeseen. Lyhyemmältä nimeltään vehje on Multiquick Minipimer, mutta toki laite kuulostaa kehittyneemmältä, kun siinä on paljon numeroita ja kirjaimia. Se on varmasti aika loppuun hiottu kehitysversio. Tuttavallisemmalta nimeltään laite olkoon Minipimppari, sehän on loppupeleissä jutun juoni.

Kyseessä on oikeastaan sauvasekoitin, johon on ympätty mukaan laajennusosia. Idea on mielestäni oikein loistava. Sekoittimeen voi kiinnittää vispilää, silppuria, vatkainta, väännintä, käännintä, röyhistäjää, möyhistäjää, jauhajaa, kauhojaa ja vaikka mitä. Paketissa on mukana viisi vaihtoterää. Meikäläisellä meni kyllä hetki, kun sain terän paikalleen - en ole ehkä oikein parhaimmillani näissä jutuissa. Mutta jos kysytte vaikka todisteita esim. Mustanaamion, jumalan tai ei-olevaisen olemassaolosta, voin viskata parilla ajatuksella. No ei se terän paikalleen laittaminen siis oikeasta ollut vaikeaa - vaati vain pienen hokasun ja sen jälkeen terä vaihtuikin jo lähes lennossa. Neljä terää testasin ja muihin olin oikein tyytyväinen, mutta yksi kaipaa vielä kehittämistä. Ja se oli tietysti se kaikkein tärkein. Ohjekirjassa nimittäin luki, että eräällä terällä saa väännettyä juliennesuikaleta. AH JAAG. Olin vähintäänkin töpötissäni tästä, mutta turhaan: juliennet eivät olleet julienneja nähneetkään. Ei se nyt vaan oikeesti toiminut. Muissa terissä ei ollut valittamista, kaikki toimi muuten oikein kivasti.

No mitäs muuta. Erittäin hyvä juttu monitoimikoneessa on pieni astia. Siis on siinä isompikin astia, mutta se pieni on tiettyihin juttuihin käytännöllinen. Jauhantakeittiökin oli saanut koneen arvoitavaksi ja olen kyllä täysin samaa mieltä Rosmiksen ja Pepan kanssa: isossa kulhossa kun yrität vääntää pienempiä määriä jotain kastiketta esim. pestoa, joutuu kastikkee lähinnä kaapimaan nuolijalla seiniltä. Pieniä mössöjä varten minulla onkin omassa keittiössäni ollut erillinen vempain, josta en kyllä vieläkään luovu, sen verran yhteenkasvettuja kun ollaan.

Vaikka olenkin suuremman luokan elostelija ja haen esteettisiä elämyksiä myös visuaalisten kokemusten kautta, en ensimmäisenä katso ulkonäköön. Mutta Multiquick ihastutti heti. Sopivan simppeli mutta rehellisesti kaunis. Ja mikä parasta sauvakin sopi käteen kuin valettu hansikas, miten ikinä sellainen sitten sopiikaan käteen. Siis todella hyvin.

Monitoimikoneissa on silti ongelmansa. Jos keittiösi ei ole tarpeeksi suuri, tällaiset koneet hautautuvat NIIIIIIIIN kaapinpohjalle. Sinne leipäkoneen, limpsakoneen, vohveliraudan, fonduesetin ja muiden hyödyllisten laitteiden pinon jatkeeksi. Mutta jos kone saa rauhassa majailla pöydällä, tulee sitä takuulla käytettyä.

Kaiken kaikkiaan Multiquick on jeeslaite. En tarkoita tyyliin ihan jees, vaan paljon siitä parempi. Asiakashintakaan ei käsittääkseni ole mikään mahdoton. Julienne tuotti pienin pettymyksen, mutta se ei toki pilaa tuotetta. Voisin hyvinkin ostaa itse kyseisen vemputtimen. Siis vielä koekäytön jälkeenkin. Se on jo paljon sanottu.