Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

Sitruunaista uunifetaa, suppilovahveroita ja oliivia eri muodoissa. Ja taas maistui vähän liian hyvin. Tää ois aika bueno alkupalapöytään.

Kovin oli kreikkalaiset fiilikset. Rakastan kirpeetä, joten runttasin sitä vähän reilummin mukaan. Ja ei, ei tarvi hommata hunajakennoa, mulla sattui olemaan jämäpala kaapissa. Se on siis tuo epämääräinen mötikkä fetan päällä.

Sitruunainen uunifeta ja suppilovahverot

puoli kourallista suppiloita köntti fetajuustoa 1 dl oliiviöljyä 1 luomusitruuna 0,5 rkl sokeria valkosipulinkynsi siivuina kasa oliiveja chilihiutaleita basilikaa hunajaa vaaleaa leipää siivuina

Paista suppiloista nesteet pois. Mittaa uunivuokaan n. 1 dl oliiviöljyä. Purista joukkoon puolikkaan sitruunan mehu ja sokeri. Laita keskelle vuokaa feta. Reunoille oliivit, valkosipulit, suppilot ja loput sitruunat. Nuketa 200 asteessa ehkä 15 minuuttia ja vielä muutama minuutti grillivastusten alla, niin saa väriä. Fetasta pitää tulla kivasti leivälle levittyvää, kaikista fetoista ei tosin ole tähän. Pois uunista, fetan päälle chilihiutaleita ja ympäriinsä tuoretta basilikaa ja hunajaa. Nautiskellaan vaalean (paahdetun) leivän päällä. On sottaista mutta ihanaa. Pus.

Onko sinulla mahtava kalakeittoresepti? – Osallistu kilpailuun!

Kalakeittopäivä on Pro Kala ry:n ideoima ruokateemapäivä, jota vietetään vuosittain helmikuun toisena tiistaina. Vuoden 2021 kalakeittopäivää varten lanseerataan nyt Vuoden kalakeitto -kilpailu, jossa etsitään Suomen parasta kalakeittoreseptiä. Teemana on Kotikeittiön kalakeitto.

Kilpailuun voi osallistua 22.11.2020 saakka. Kotikokkien lähettämistä resepteistä valitaan viisi finalistia, joista yksi kruunataan Vuoden kalakeitoksi.

– Kalakeitto on todella monipuolinen ruoka. Reseptejä taitaa olla yhtä monia, kuin kokkejakin, tuumaa Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen.

Soppareseptejä on kutsuttu tuomaroimaan asiantunteva raati. Partasen lisäksi Vuoden kalakeittoa ovat valitsemassa kokki ja ruoka-alan monitoiminainen Teresa Välimäki, Vuoden Kalakauppa 2020 -tittelin saanut Foodmarket Herkku Helsingin kalamestari Topi Vaissi, ruokavaikuttaja, yrittäjä ja Lyhyenä hetkenä -blogistaan tunnettu Pia Alapeteri sekä Äyriäistukku Frisch Haus Finland Oy:n myyntipäällikkö Calle Spring.

Partanen kannustaa jokaista kotikokkia kirjoittamaan nyt suosikkikeittonsa reseptin ylös ja lähettämään sen mukaan kilpailuun.

– Resepti voi olla vaikkapa suvussa kauan kulkenut luottosoppa, ulkomaanmatkalta inspiraationsa saanut keitto tai nopea arjen pelastaja, josta koko perhe tykkää, Partanen sanoo.

Kilpailun voittaja eli Vuoden kalakeitto -reseptin lähettäjä palkitaan tyylikkäällä keittokattilalla sekä 250 euron lahjakortilla voittajan valitsemaan kaupparyhmään. Kaikki finalistit saavat myös kirjapalkinnon.

Voittaja julkistetaan tammikuussa 2021.

– Kalakeittopäivänä 9.2. voi sitten kokata Vuoden kalakeittoa, Partanen vinkkaa.

Kilpailun säännöt sekä osallistumislomake löytyvät kalakeittopäivän sivuilta osoitteesta www.kalakeittopaiva.fi.

#vuodenkalakeitto #kotikeittiönkalakeitto #kalakeittopäivä

Salottisipuli-suppilovahverokeikauskakku

 Aikamoinen sanahirviö tuli luotua, itse ruoka on kaikkea muuta. Se katosikin lautaselta hyvin nopeasti, ihanat syksyiset maut. Järisyttävän hyvää.

Salottisipuli-suppilovahverokeikauskakku

suppiloita kourallinen
700 g salotteja puoliksi
1 iso valkosipulinkynsi viipaleiksi
70 g voita
1 rkl sokeria
timjamia
tuoretta rosmariinia
0,3 dl balsamicoa

suolaa
4 lehtitaikinalevyä

Sienet pannulle, nesteet pois, sienet pois. 

Voi pannulle sokerin kanssa, minuutin päästä salotit. Minulla levyn lämpö asteikolla 0–9 vaihteli 6–7. Paistele reilu 5 minuuttia ja käännä. Mieti, haluatko päälle pallon vai leikkuupinnan. Sitten 3–4 minuuttia paistoa toiselta puolelta. Mukaan valkosipuli. Kohta balsamico ja yrtit. Balsamico alkaa nopeesti saostua, sienet messiin. 

Sitten lehtitaikinat päälle ja reunoilta voi koittaa vähän painaa kiinnemmäs. Lehtitaikinalevyt voi myös kaulita yhteen pyöreään muotoon, niin on helpompi asetella. Itselläni ei ollut niin nuukaa, pohja siitä vaan tulee. 

Uuninkestävä paistinpannu uuniin 10-12 min 200 astetta. Sillai et taikina kypsyy. Pois uunista, iso lautanen tai vati päälle ja kumous. Päälle vielä vähän rosmaa ja uskon et vähän ranskankermaa/smetanaa ois jees. Itselläni ei ollut. Ja puokat suoraan pakkasestakin voisivat toimia. 

Nii ja suolaaki tuli jossain vaiheessa, melkein unohdin.

Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

Kuvituskuva Gerhard G. / Pixabay

Harvemmin tulee mieleen, että kasvikunnastakin voi saada railakkaasti rasvoja. Avokadohan on perinteisesti todettu mukavasti rasvaiseksi, muita hyviä vihreän kunnan lähteitä ovat pähkinät, siemenet ja mantelit. Entäpä kaali? Lehtikaalissa on hyvä satsi alfalinoleenihappoa, joka on ihmiselle välttämätön rasvahappo. Se on omega-3 rasvahappojen esiaste ja antaa potkua mm. aivoille ja sydämelle. Muita hyviä kasvikunnan alfalinoleenihappolähteitä ovat sinimailasen idut, kukkakaali, parsakaali ja pinaatti.

Lehtikaalissa on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa ja lähes yhtä paljon A-vitamiinia kuin kasvikunnan A-kuninkaassa porkkanassa. Seuraava edes jotenkin lähelle tuleva vihreälehtinen A-vitamiinin lähde on persilja. Kyllä, tarkistin nämä Finelistä.

Pärjää kylmässä

Pienet pakkaset eivät lannista lehtikaalin kasvattajaa. Itse asiassa lehtikaali kestää talvea hienosti lumen alla ja kikkaralehtien keräämistä voi jatkaa sukeltamalla nietokseen. Myös pupujussikat tykkäävät herkusta: jos lunta ei tule ajoissa kannattaa sato kerätä pois tai suojata verkoilla, muuten talttahampaat hoitavat sadonkorjuun.

Ja kuten pihlajanmarjoillekin, pikku pakkanen antaa lehdille mukavan makeutuksen. Mutta toisaalta nytkin on hyvä aika syödä lehtikaalia, vaikkei pakkanen vielä olisi haukannutkaan eli mars kaalitiskille.

Voisilmäkaali

Lehtikaali oli suosittua keskiajan Euroopassa ja varsinkin kylmillä pohjoisimmilla alueilla sitä vedettiin enemmän kuin taikuri ehti hatustaan tuottaa. 1800-luvun Skotlannissa kail joutui Aberdeenshire Dictionaryn lisäosana julkaistuun synonmyymisanastoon päivällisen pariksi.

Ei ole syytä muutenkaan väheksyä kyseistä vihreää, sillä sen on sanottu pelastaneen monen nälkäisen toisen maailmansodan tiimeltäessä.

Pyhän Patrikin päivän perinneruokaa on Irlannissa colcannon, joka sisältää perunamuusiin sotkettua lehtikaalia (tai joskus muutakin kaalia), muusikeon keskelle on heitetty iso köntti voita, joka on sitten sulanut mahtavaksi voisilmäksi. Uuh.

Miten käsittelet lehtikaalin? 

Hyvin. Huuhtele kaali ensin kunnolla, ja leikkaa sen jälkeen paksu lehtiruoti pois. Sen voit vaikka laittaa sosekeittoon tai tehdä lehtikaalipestoa. Itselläni on tapana brutaalisti repiä lehdet kappaleiksi, mutta myös saksiminen on hyvä keino. Lehtikaali on jännästi sitkeää, joten repiessä tulee myös hiukan möyhennettyä solupintoja, mikä tekee kuituisesta kaalista pehmeämmän. 

Pieni tujaus sitruunamehua auttaa karvauteen, ja suolakin on hyvä ystävä. Jos keität lehtikaalin, voi veteen lisätä hieman ruokasoodaa. Tämäkin pehmentää lehtiä ja korostaa kauniin vihreää väriä.

 

Tämä helppo lisuri toimi eilen mukavasti perunoiden ja tattikastikkeen kyljessä. Lihansyöjäystäväni oli alkuun hyvin skeptinen, mutta ruokailun jälkeen lähti mars lehtikaalitiskille -tyylillä lähikauppaan.

 

Valkosipulivoissa paistettu lehtikaali

• 100 g lehtikaalia
• reilu köntti voita
• 2 valkosipulinkynttä
• sitruunamehua
• suolaa

Käsittele lehtikaali yllä mainitulla tavalla. Pilko valkosipulit ja paahda reilussa voissa pannulla. Lisää lehtikaalit, pieni loraus sitruunamehua ja makusi mukaan suolaa. Paistele hetki miedolla lämmöllä. 

Tykkäät myös näistä:  

Lehtikaali-fetasalaatti vehnäolutvinegretin kanssa

Herkkutatti-lehtikaalipiirakka

Pinaattiraviolit tomaattikastikkeessa, paistettuja herkkusieniä ja lehtikaalia

Appelsiinilla ja kardemummalla maustetussa tsatsikissa pyöritettyä lehtikaalia

 

Oletko sinä Suomen suurin maksalaatikkofani? – Maksalaatikkopäivää vietetään jälleen 10.10.

Tarjoiltiinko syntymäpäivilläsi maksalaatikkokakkua? Koristaako olkapäätäsi ”I love maksalaatikko” -tatuointi? Kysyitkö ”rusinoilla vai ilman” ennen kuin kysyit ”tuletko puolisokseni”? Saarioisten maksalaatikko on ruoka, jolla on vannoutuneet faninsa, ja nyt etsimmekin Suomen suurinta maksalaatikkofania.

- Maksalaatikko on Suomen suosituin ja ostetuin valmisruoka, jonka suosio on säilynyt vankkumattomana vuosikymmenestä toiseen. Kiitos siitä kuuluu maksalaatikkofaneillemme, joille tämä Maksalaatikkopäivä on omistettu. Odotammekin innolla, millaisia fanitarinoita ja rakkaudentunnustuksia maksalaatikolle Suomen suurimman maksalaatikkofanin haku nostaa esiin, kertoo Saarioisten kuluttajakokemuksesta vastaava johtaja Tia Yrjölä.

Jos siis suhteesi maksalaatikkoon on erityisen intohimoinen, ilmoittaudu mukaan kilpailuun osoitteessa www.saarioinen.fi/maksalaatikko tai ilmianna ystäväsi, jonka maksisfanitus on vertaansa vailla. Kolme kovinta kandidaattia maksalaatikkofaniksi mittelöi himoitusta tittelistä Maikkarin Possen livelähetyksessä perjantaina 9.10.2020. Maksalaatikkofanin haku on käynnissä myös Radio Novan aamuissa. Pääpalkintona kilpailussa maineen ja kunnian lisäksi on matkalahjakortti todellisen maksalaatikkofanin pyhiinvaelluskohteeseen – Liverpooliin.Maksalaatikkopäivää vietetään 10.10.

10.10. vietettävää Maksalaatikkopäivää on juhlittu vuodesta 2017 alkaen, kun Saarioisten Maksalaatikko täytti 60 vuotta. Maksalaatikko on paitsi yksi kansallisruoistamme, myös Suomen ostetuin valmisruoka-ateria. Kangasalla, Sahalahden tehtaalla valmistettavan Saarioisten Perinteisen Maksalaatikon resepti on säilynyt muuttumattomana aina vuodesta 1957 asti.

Suomen suurin maksalaatikkofani 2020 -kilpailu:
www.saarioinen.fi/maksalaatikko

Vesimeloni-fetasalaatti

Aivan mainio salaatti vain muutamasta raaka-aineesta. Saa käyttää mielellään tosi reilusti basilikaa. Eipä tähän ohjetta tarvi sen enempää, kuvasta voi päätellä tekotavan ☺ 

Vesimeloni-fetasalaatti

Vesimelonia

Basilikaa

Fetaa

Ruohosipulia

Oliiviöljyä

Mustapippuria

Itämeripäivänä 27.8. tarjolla n. 25 000 annosta lähikalaa Turun kouluissa ja päiväkodeissa

Kuvituskuva: Ingebor Kråka / Pixabay

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (TSYK) on haastanut koulut syömään Itämerta puhtaaksi Itämeripäivänä 27.8.2020. Haaste syntyi halusta tehdä vielä enemmän töitä Itämeren ja Saaristomeren hyvinvoinnin eteen. Itämeripäivänä kaikissa Turun kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa tarjoillaankin yhtenä ruokavaihtoehtona lähikalaa.

Lähikalan syöminen vähentää Itämeren rehevöitymistä poistamalla fosforia vedestä. Samalla tuetaan paikallisia yrittäjiä ja kalastajia.

– Olemme saaneet tähän mennessä haastettua mukaan yli sata koulua ympäri Suomen. Turun ja sen lähikuntien lisäksi lähikalaa 27.8. syövät muun muassa koulut Vaasasta, Jyväskylästä, Lappeenrannasta, Kokemäeltä sekä Helsingistä, kertoo biologian ja maantieteen lehtori Nina Brander TSYKin lukiosta.

Syö Itämeri puhtaaksi -haasteetta koordinoi STEAM Turku. Haasteessa ovat mukana TSYKin ja STEAM Turun lisäksi John Nurmisen Säätiö, Arkea, Itämeripäivä, Itämerihaaste, Lounais-Suomen LUMA-keskus, Ainutlaatuinen Saaristomeri, Turun Nuorkauppakamari ry ja Opetushallitus.

TSYKin lukion Itämeripäivän ohjelma:

• klo 8.15 Itämeripäivänavaus
• Aamupäivä: Luovan kirjoittamisen paja (Jaana Kouri, Åbo Akademi)
• klo 11–13 Hylje-patsaan luovutus koulun pihalla (HejHylje-hanke)
• Tehtäväpaketteja oppitunneilla
• klo 18.00 TSYKin merilinjalaiset pulahtavat Itämereen purjehduksella

Panzanella eli toscanalainen tomaatti-leipäsalaatti

Voisin hyvinkin olla italialainen kokki, minäkään en heitä ikinä mitään pois. Aina löytyy jokin ruoka, johon saa piilotettua erilaisia raaka-ainejämiä. Pizza nyt tietty on tässä asiassa vielä parempi kuin sata rusakkoa, mitä ikinä tuo vanha toscanalainen sanonta tarkoittaakaan.

Mahtava jämäruoka on italialainen panzanella, raikas leipäsalaatti, jonka väreistäkin hehkuu Italia. Paljon basilikaa, vielä enemmän tomaattia ja sopivasti leipää. Minun panzanellaani kuuluu myös paahdetut viinirypäleet ja mozzarella. Kaikki muu on valinnaista tai vielä enemmän sattumanvaraista. Paitsi oliiviöljy.

Mutta mikä tärkeintä, panzanellassa pitää olla myös paahdettuja osioita. Kuten tomaatit ja leipä. Kypsentämättömille tomaateillekin on tilausta. Kaikille paikkoja on.

Panzanella

kirsikkatomaatteja
sipuli
viinirypäleitä
oliiviöljyä
valkosipulia
vaaleaa leipää
kurkkua
sipulinvartta
basilikaa reilusti
oliiveja
mozzarella 


Kastike:

1 rkl punaviinietikkaa
3 rkl oliiviöljyä
luraus hunajaa
suolaa ja pippuria
oreganoa ja tinjamiinia


Paahda 4 siivua vaalea leipää. Puolita valkosipulinkynsi, hiero puolikkailla viipaleiden pinnat ja heitä puolikkaat kynnet laakeaan astiaan. Lisää sinne myös puolet kirsikkatomaateista, viinirypäleet ja lohkoiksi vedetty sipuli. Lutraa päälle reippaasti oliiviöljyä ja paahda 210 asteisessa uunissa niin kauan, että tomaatit ottavat reilusti väriä pintaan, mutteivat kuitenkaan mene mössöksi. Halkaise loput tomaatit. Pilko kurkku ja sipulinvarsi.

Voit pilkkoa leivän isoiksi paloiksi ja heittää lopuksi vielä tomaattihässäkän päälle uuniin pariksi minuutiksi, niin että lämpenee. Ja imee nestettä itseensä. Leipä saa tosiaan myös hieman mössöytyä ja ottaa makuja. Kokoa isolle laajalle astialle salaatti. Kaikki sekaisin vaan ja ihan lopuksi päälle mozzarellapaloja revittynä ja kastiketta lorotettuna.

Sinihomeisten etanoiden kanssa parhaimmillaan, mutta menee myös ihan pelkiltään.

Onkijan kalareseptit

Lomakausi on käynnissä, ja moni suuntaa mökeille järven tai meren rannalle. Näissä paikoissa kaivetaan usein esille onki! Yleisimpiä onkijan saaliita ovat särkikalat ja ahvenet. Niistä voi kokata myös mökkiolosuhteissa herkullisia aterioita. Kun kalan on itse pyytänyt, maistuu siitä valmistettu ateria usein erityisen hyvältä.

Kun itse ongitun kalan haluaa valmistaa ruoaksi, täytyy tietää hieman kalan käsittelystä. Hyvä nyrkkisääntö on, että ruoaksi kalastettu kala tulee tainnuttaa, verestää, jäähdyttää ja perata. Jos haluat esimerkiksi grillata kalan kokonaisena, pelkkä perkaaminen voi riittää, mutta fileoiminenkaan ei ole vaikeaa! Terävä veitsi ja varmat otteet auttavat kalan käsittelyssä. YouTubesta löytyy lukuisia ohjevideoita, joita seuraamalla kala taipuu ruoanlaittovalmiiksi ensikertalaisenkin käsissä. 

Katso myös nämä: allekirjoittanutkin on tehnyt opastusvideon, josta selviää, miten pienemmät ahvenetkin taipuvat ruuanlaittoon nylkemällä. Toisesta postauksestani selviää, miten särjistä saa selkälihat irti. 

Onkiminen kuuluu Suomessa yleiskalastusoikeuksiin, eikä siihen tarvita lupaa. 

Reseptit

Marinoidut kalavartaat

500 g kalafileitä (silakkaa, siikaa, ahventa, kuhaa tai haukea)

100 g herkkusieniä
4 pientä sipulia
pieni paprika
pala kesäkurpitsaa 

Marinadi:

½ dl hunaja-omenaviinietikkaa
1/4 dl sitruunamehua
1 dl öljyä
1 tl viherpippurirouhetta
2 tl suolaa
2 kpl valkosipulinkynsiä

Valmista marinadi sekoittamalla kaikki ainekset keskenään. Leikkaa kalafileet kuutioiksi, kaada marinadi päälle ja anna maustua muutama tunti ennen grillausta. Paloittele paprika, kesäkurpitsa ja sipulit vartaaseen sopiviksi paloiksi. Kokoa vartaat kalapaloista, kasviksista ja kokonaisista herkkusienistä. Valele niitä muutaman kerran marinadilla grillauksen aikana.

Grillattu kokonainen kala (4 annosta)

4 kpl noin 200-300 g:n painoista perattua ja suomustettua siikaa, kuhaa tai ahventa
½-1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
½ -1 sitruunan mehu
(2-4 valkosipulinkynttä)

Täytteeksi:

joko

8-10 aurinkokuivattua tomaattia
½-1 ruukku basilikaa
2 rkl parmesaania tai muuta vahvaa juustoraastetta

tai

2-3 sipulia (varsineen)
½-1 ruukku tilliä
öljyä

Jätä perattuihin ja suomustettuihin kaloihin selkä- ym. evät. Ne on helpoin poistaa sisällä olevine ruotoineen kypsästä kalasta. Tee kalojen selkälihaksiin muutama viilto, silloin ne maustuvat paremmin ja kypsyvät tasaisemmin.Valmista täyte. Suikaloi aurinkokuivatut tomaatit ja basilika ja sekoita juustoraasteen kanssa. Tai hienonna sipulit ja kypsennä niitä hetki mikrossa tai pannulla ja sekoita hienonnettu tilli sipulin joukkoon. Mausta kalat sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla. Viipaloi valkosipulit ja työnnä viipaleet kalojen selkäviiltoihin. Nosta valmistamasi täyte kalojen sisään.

Sivele kalojen pintaan öljyä, etteivät ne tartu ritilään. Grillaa miedohkolla lämmöllä 15-30 minuuttia kalan koosta ja grillistä riippuen. Käännä kalat varovasti isolla lastalla kypsymisen aikana.

Jos kypsennät kalat uunin grillivastuksen alla, nosta kalat folion päälle ritilälle ja grillaa kerran kääntäen. Kalat kypsyvät herkullisiksi myös uunissa. Nosta täytetyt kalat öljyttyyn vuokaan. Pirskota päälle ja vuokaan sitruunamehua ja öljyä. Kypsennä 180 asteessa 20-30 minuuttia tai kunnes kalat ovat kypsiä.

Tarjoa lisukkeeksi keitettyjä uusia perunoita tai grilliperunaviipaleita ja vihersalaattia.

Friteerattua kalaa ja Mojo Cubano -kastiketta

300 g kokonaista kalaa/ruokailija (esim. ahventa, kuhaa)

hienoa merisuolaa
vehnäjauhoa
0,5 l rypsiöljyä friteeraamiseen

Mojo Cubano -kastike:

0,5 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
1 dl appelsiinin (tai 0,5 dl limen mehua)
0,5 tl oreganoa (tuoretta tai kuivattua)
0,5 tl jauhettua kuminaa
hienoa merisuolaa
mustapippuria myllystä

Friteerattu kala:

Suomusta kalat joista on poistettu sisälmykset ja kidukset. Leikkaa kalan kylkiin muutama viilto per puoli. Mausta kala suolalla pinnasta ja sisältä. Jauhota kala kauttaaltaan kevyesti vehnäjauholla. Kuumenna öljy kattilassa tai korkeareunaisessa kasarissa, 170 °C-asteiseksi. Varo ettei öljy kuumene liikaa äläkä käytä liesituuletinta friteerauksen aikana! Friteeraa kala kuumassa öljyssä kullanruskeaksi ja mehukkaan kypsäksi n. 5-10 minuuttia per puoli. Kypsennysaika riippuu kalan koosta ja paksuudesta. Nosta friteerattu kala talouspaperille valumaan teräslastan avulla. Tarjoile friteerattu kala Mojo-kastikkeen, limenlohkon ja vihersalaatin kera. Friteerattua kalaa voi valmistaa samalla menetelmällä myös fileoidusta ruodottomasta kalasta, mutta silloin kypsennysaika on lyhyempi.

Mojo Cubano -kastike:

Purista sitrusmehu ja hienonna valkosipuli. Yhdistä kastikkeen ainekset keskenään. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Anna kastikkeen maustua muutaman tunnin ajan. Kastiketta voi säilyttää jääkaapissa.

Varhaisperunavuoka

Vihreänkeltainen varhaisperunavuoka lämmittää aina mieltäni ja saa ruokahaluni heräämään. Peruna kannattaa valita huolella, osa halvemmista on vetisyydessään halveksittavia, eikä niitä kannata käyttää ainakaan tähän ruokaan. Itse valitsisin joko Annabellen tai Siiklin. 

Koskahan muuten tulee uusi hittiperuna? Annabelle räjäytti pankin 2010-luvun puolivälissä, ja odottelen jo seuraavaa herkkua. Perunakiintiöni on tosin jo tähän aikaan vuodesta ihan täysi, mutta jostain syystä vielä maistuu. 

Varhaisperunavuoka

varhaisperunoita

erilaisia sillejä

smetanaa (20 % rasvaa)

tilliä 

uuden kauden sipulia

kanamunia

mätitahnaa

sitruunamehua

En ala tähän enempää ohjeitusta tekemään. Kuva ja ainesluettelo kertoo tarvittavan. 

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä

Tässä reseptissä on muutama suosikki raaka-aineeni yhdistettynä. Kampasimpukat on aina parhautta, ilmakuivattu kinkku on vielä parempaa parhautta ja herneet nyt muuten vaan on hemmetin hyviä. Tuoreita herneitäkin tähän toki voi käyttää nyt, kun on aika. 

Kampasimpukoita, ilmakuivattua kinkkua ja hernepyreetä

150 g pakasteherneitä
2 dl kermaa
2 rkl voita
0,3 tl sokeria
1/2 sitruunan mehu
suolaa

150 g kampasimpukoita

1 paketti ilmakuivattua kinkkua 

Valmista hernepyree: Kuumenna pakasteherneet (tai tuoreet) pienessä kattilassa kerman ja voin kanssa. Aja massa tasaiseksi sauvasekoittimella ja mausta sokerilla, suolalla ja puolikkaan sitruunan mehulla. Lohko ja säästä toinen puolikas tarjoiluun!

Kiedo kampasimpukoiden ympärille kinkut ja laita grillivartaisiin. Grillaa kuumassa grillissä vain pikaisesti. Liian pitkä grillausaika muuttaa simpukat kumipalloiksi.

Laita lautaselle hernepyreetä ja sen päälle kinkkuun kiedotut kampasimupukat.

Resepti on mukaeltu ja paikoittain copypastettu Rosa Viini & Ruoka- sivuston ohjeesta. Siinä homma tosin on vedetty valmiiksi uunissa ja ilmakuivatun kinkun sijaan on käytetty pekonia, joka tuokin ruokaan mukavaa mehevyyttä.  

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille

Anisviina on hyvää, kaikki sen tietävät. Hummeri on erinomaista, siitäkin vallitsee konsensus. Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa, sen oivalsi jo Aristoholisti. 

Tämä ohje on Henry Alénin käsialaa. Lisäsin siihen yhden salotin, muokkasin hiukan suhteita ja vaihdoin limetin sitruunaan. 

Pernod-lehtipersiljavoi hummerille 

1 salottisipuli
2–3 valkosipulinkynttä
iso kourallinen lehtipersiljaa
250 g voita
2,5 rkl Pernod’a
0,5 sitruunan mehu
3 rkl oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria

Pilko sipulit ja silppua persilja. Lisää loput aineet ja aja kaikki sauvalla hienoksi, kuohkeuta vielä pikaisesti antamalla vispilää. Lisää öljyä tarvittaessa. Pyörittele kelmussa tai voipaperissa n. 4 cm paksuja pötköjä ja anna tekeytyä vähintään pari tuntia jääkaapissa.

Ota pari siivua hummerin puolikkaan päälle ja grillaa grillissä pieni tovi. Toimii myös vaalean kalan kanssa.

Mitä, missä ja miten suomalaiset ovat syöneet? – Poikkeustilan vaikutuksia ruokailutottumuksiin

Kaurapohjaisten ruokien ja juomien valmistaja Oatly halusi selvittää, miten sosiaalinen eristäytyminen koronaepidemian myötä on vaikuttanut suomalaisten ruoanlaitto- ja ruokailutottumuksiin.* Lähes 40 prosenttia suomalaisista onkin kokkaillut kotona enemmän kevään poikkeustilan ja järeiden rajoitustoimien aikana. Tuoreen kuluttajatutkimuksen avulla selvitettiin myös, kannustiko runsas kotona oleilu suomalaisia testaamaan uusia ruokia, leivontaa, kokkaustapoja ja makumaailmoja. Ruoanlaitto ja kokeellisuus näyttäisivät tutkimuksen mukaan toimineen oivina aseina tylsyyttä vastaan.

Puolet improvisoi keittiössä, puolet syö sohvalla

Ruoanlaitto kotioloissa on lisääntynyt huomattavasti poikkeusaikana – jopa 39 % vastanneista kertoi laittaneensa ruokaa enemmän kuin ennen. Suomalaiset, jotka ovat kokanneet enemmän poikkeusaikana, ovat myös avoimempia kokeilemaan uutta: enemmän ruokaa laittaneista yli puolet (54 %) on löytänyt uusia reseptejä ja noin neljäsosa (26 %) on keksinyt omia reseptejä.

Enemmän ruokaa laittaneista valtaosa (60 %) myös kertoo kehittäneensä itselleen uusia, terveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana. Samaan aikaan se pieni osa vastaajista (3 %), jotka ovat laittaneet vähemmän ruokaa poikkeustilan aikana ovat olleet useammin todella tylsistyneitä ja valtaosa heistä (61 %) kertoo
kehittäneensä uusia, epäterveellisiä tapoja poikkeusolojen aikana.

Poikkeusaika näyttää myös vaikuttavan siihen, missä suomalaiset nauttivat ruokansa. Vaikka suurin osa (83 %) vastaajista syö ateriansa perinteisesti keittiön pöydän ääressä, jopa 18 prosenttia on syönyt aterioita sängyssä, 20 prosenttia seisten keittiössä ja yli puolet (52 %) sohvalla.

Poikkeusoloissa puolet suomalaisista (50 %) kertoo innostuneensa improvisoimaan kotikeittiössä kehittämällä itse uusia reseptejä. 45 prosenttia suomalaisista luottaa vanhoihin perheresepteihin ja 34 prosenttia on löytänyt reseptejä keittokirjoista. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on saattanut vaikuttaa, siellä jaetut reseptit eivät ole vielä nousseet suomalaisten suosioon, koska vain murto-osa (7 %) kertoi löytäneensä reseptejä eri sosiaalisen median kanavista. Yli neljännes suomalaisista (27 %) kuitenkin löysi inspiraatiota ruoka-aiheisista blogeista.

Suuri banaanileipäilluusio ja perinteiset uuniruoat

Banaanileipä, korvapuustit, uunifetaparsa, kikhernelimonello – niitähän söi kaikki. Vai söikö? Ei todellakaan, kuluttajatutkimus osoittaa. Some-hypestä ja runsaasta keittiöimprovisoinnista huolimatta suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilan aikana olivat yllättävän perinteisiä. Eniten suomalaisille on maistunut makaronilaatikko, mutta samalla kymmenluvulla liikkuvat muutkin kotikeittiön suosikkiruoat aina lihapullista kotitekoiseen pizzaan ja uunikalaan.

TOP 5 Suomalaisten suosikkiruoat poikkeustilassa:
Lihamakaronilaatikko 47 %
Lihapullat 45 %
Kotitekoinen pizza 43 %
Lämpimät voileivät 42 %
Uunikala 41 %
Tortillat & Tex-Mex 41 %

Banaanileipä oli valtava hitti sosiaalisessa mediassa kevään aikana, mutta vain kolme prosenttia (3 %) vastanneista mainitsi leiponeensa banaanileipää.

Kasvipohjaiset ruoat kiinnostavat, mutta tuttuihin turvaudutaan

Kysely paljastaa, että suomalaiset ovat kiinnostuneita kokeilemaan myös uudenlaisia ruokia ja kasvipohjaiset vaihtoehdot kiinnostavat enenevissä määrin. Poikkeusaikana enemmän ruokaa laittaneista 30 prosenttia haluaisi käyttää enemmän kasvipohjaisia tuotteita ruoanlaitossa, mutta ei halua lopettaa lempireseptiensä valmistamista ja noin neljäsosa (24 %) haluaisi valmistaa enemmän kasvipohjaista ruokaa, mutta ei tiedä miten. Lisäksi 27 prosenttia haluaisi valmistaa ympäristöystävällisempää ruokaa, mutta ei tiedä miten. Osa suomalaisista näyttää myös tiedostavan omien valintojensa merkityksen ilmastoon: hieman alle puolet (40 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kotona laittamalla ruoalla on vaikutus ilmastoon.

“Epävarmoina aikoina perinteisten, tuttujen ja varmojen ruokien laittaminen on lohdullista ja turvallista – tulee tunne, että tämän minä ainakin hallitsen. Samaan aikaan on inspiroivaa huomata, että kiinnostus terveellisempiä, ilmastoystävällisempiä kasvipohjaisia ruokia kohtaan on kasvanut ja yhä useampi on löytänyt myös uusia reseptejä”, kertoo Oatly Suomen myyntijohtaja Niina Kahra.

*Tutkimuksen toteutti Oatlyn toimeksiannosta Bilendi toukokuussa 2020 Suomessa.
Otannan koko oli 1 000 vastaajaa, ja se edustaa Suomen väestöä ikä-, sukupuoli- ja
aluejakaumaltaan.

Lisätietoja ja kiinnostavia poimintoja kuluttajatutkimuksesta löytyy liitetiedostosta.

Lisätietoa:
Niina Kahra, myyntijohtaja, Oatly Suomi
niina.kahra@oatly.com
puh. +358 50 562 1099

Pasta Alfredo on pakko testata

Tämä on ruoka, joka jokaisen pitäisi opetella valmistamaan. Pasta Alfredosta on monia väännöksiä, ihan yksinkertaisimmillaan siihen tulee pastaa, kermaa ja parmesaania. Itse pidän hieman happamamammasta mausta ja olen vaihtanut kerman smetanaksi.

Onhan tämä meikäläisen Alfredo aikamoinen pommi, mutta eipähän jätä kylmäksi liialla keveydellään. Tällä kertaa päätin lisätä vielä parsaa, se on sentään kevyttä. 

Pastan kanssa ei kannata olla turhan ihmeissään. Parhaiten tähän sopii jokin sellainen, jossa on paljon litteää tarttumapintaa kuten fettuccine tai pappardelle. Fettuccine on tagliatellesta Roomassa käytettävä nimitys.

Pasta Alfredo (2–3 annosta)

300 g tagliatellea

2 rkl voita

1 salottisipuli

1 suuri valkosipulinkynsi

2 dl smetanaa (20 % rasvaa)

1 dl parmesaania raastettuna

0,5 dl pastan keitinvettä

suolaa ja pippuria reilusti

tuoreita yrttejä kuten rakuunaa ja basilikaa

päälle kevätsipulin vartta

3-4 vartta parsaa keitettynä ja katkottuna

Keitä pasta al dente.

Laita voi korkeareunaiselle pannulle, kuullota sipulit ja valkosipulit siinä. Laske lämpö hyvin miedolle ja lisää smetana. Lisää hetken päästä parmesaani ja pastan keitinvesi sekä suola ja pippuri. Silppua mukaan yritit. Sekoita tagliatellet hyvin käännelle joukkoon. Lisää avokadot annokseen ja rouhi vielä kaiken päälle reilu ripaus mustapippuria myllystä. Hirveän pahaa annokselle ei tee reilu puristus sitruunasta. 

Ai juu, moni käyttää tuorejuustoa tässä ruuassa, itse en ihan syty siihen, koska pieni määrä hapatettua kermaa saa särmät syttymään. Mutta käy kuitenkin katsomassa, miten tuorejuustoa voi käyttää tässä pastassa rosaviinijaruoka.fi-sivustolla. Siellä on suositeltu juomaksi Giovanna Tantini Bianco -valkoviini, joka on aika hauska tapaus. Raikkaan kuiva ja kivasti hedelmäinen inauksella valkopippuria, hyvä yleisvalinta muutenkin pastoille. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa. 

 

Kutsu 16.6. julkistuswebinaariin: Millaiset ovat Suomen maa- ja elintarviketalouden näkymät?

Kuva: Annieleino / Pixabay

Aika: 16.6.2020 klo 10–11.30
Webinaariin ilmoittautuminen: https://attendee.gotowebinar.com/register/8639518575550685710

Luonnonvarakeskus (Luke) julkistaa 16.6. klo 10–11.30 uuden maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksen. Tervetuloa tilaisuuteen, jossa pureudutaan maataloussektorin ajankohtaiseen tilanteeseen ja kehitykseen liha-, maito- ja viljamarkkinoilla sekä puutarhataloudessa.

Webinaarissa esitellään muun muassa

• Maatalouden muutostrendejä
• Elintarvikkeiden kaupan ja kulutuksen muutoksia
• Koronapandemian vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen 

Ohjelma

10.00 Tilaisuuden aloitus ja käytännöt, eritysasiantuntija Mikko Salmi

10.05 Tervetuloa ja alkupuheenvuoro, tutkimusprofessori Jyrki Niemi

10.10 Maitomarkkinakatsaus, tutkija Olli Niskanen

10.25 Lihamarkkina- ja viljamarkkinakatsaus, erikoistutkija Csaba Jansik

10.55 Puutarhamarkkinakatsaus, yliaktuaari Anna-Kaisa Jaakkonen

11.10 Ajankohtaista koronan vaikutuksista maa- ja elintarviketalouteen, tutkimusprofessori Jyrki Niemi

11.20 Keskustelua puheenvuoropyynnöin

Tilaisuuden päätös noin klo 11.30

Suosittelemme rekisteröitymistä viimeistään vähän ennen tilaisuuden alkamista. Kun olet rekisteröitynyt, saat linkin webinaariin.

Lisätietoja:
erikoistutkija Terhi Latvala, Luke,
puh. 029 532 6309, terhi.latvala@luke.fi 

Tomaattihummus

Kesä on ihanien tahnojen ja kastikkeiden aikaa. Kun leipäily kyllästyttää muutenkin, kannattaa hylätä hetkeksi juustot ja kinkut. Nokkoset ja litulaukat ovat juuri nyt parhaimmillaan, niistä saa ihania pestomaisia tahnoja. Myös kikherneet kukoistavat kauniisti säilykepurkeissa, niistäkin voi valmistaa kivoja juttuja. Hummus toki on monikäyttöinen moneenkin yhteyteen, mutta itse tykkään siitä eritysesti leivällä. 

Tomaattihummus

1 purkki kikherneitä (kypsiä)
1 valkosipulinkynsi
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja
0,5 rkl tahinia
3 rkl oliiviöljyä
0,5 tl chilijauhetta
1 rkl sitruunanmehua
suolaa
mustapippuria

Valuta ja huuhtele kikherneet, mutta säästä liemi. Siirrä kikherneet korkeaan soseutusastiaan ja lisää aurinkokuivatut tomaatit, tahini, chilijauhe, oliiviöljy sekä sitruunanmehu. Soseuta massa sauvasekoittimella tahnamaiseksi. Jos koostumus ei ole tarpeeksi ohut, ohenna kikherneen liemellä.
Mausta suolalla ja mustapippurilla. Sekoita hyvin ja laita jääkaappiin maustumaan hetkeksi.

Hummuksen kanssa sopii myös pekoni, tsekkaa siihen aurinkotomaattisen leivän resepti. Hummuksen resepti on myös samasta osoitteesta ja on hyväksi todettu. 

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

Paprika-punasipulipiirakka

Yleensä aloitan kesäiset piirakointini jollain villivihanneksella, viime aikoina olen nähnyt mm. herkullisia vuohenputki-fetajuustopiirakkoita. En ole vielä käynyt nuuskimassa mantuja tässä mielessä, vaikka paras villiyrittiaika onkin juuri menossa. 

Perinteinen paprika-sipulipiirakka vei tällä kertaa voiton. Inspiraatiota siihen sain Rosa Viini & Ruoka -sivustolta, hiukan muuntelin ohjeen mittoja, mm. 3 kananmunaa olisi ollut aivan liikaa. Tai tietty jos munapiirakkaa haluaa, se on hyvä määrä.

Paprika-sipulipiirakka

1 pkt valmista piirakkataikinaa

Täyte:

2 punasipulia puolirenkaina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 paprikaa
2 rkl öljyä
1 tl sokeria
suolaa
rouhittua mustapippuria

Päälle:

150 g  smetanaa (20%)
1 kananmuna

tuoreita yrttejä
2 dl juustoraastetta
suolaa ja mustapippuria
tomaattiviipaleita


Laita uuni esilämpiämään 200 asteeseen. Painele taikina piirakkavuokaan (minulla irtopohjavuoka). Paista kevyesti paprikat ja sipulit pannulla, että ne pehmenevät. Lisää joukkoon sokeri ja suola. Anna täytteen jäähtyä hetki ja kumoa pohjataikinan päälle.

Sekoita smetanan joukkoon kananmuna, juustoraaste ja reilusti tuoreita yrttejä. Minulla oli basilikaa, timjamia, persiljaa ja rakuunaa. Kaada seos vuokaan ja laita sen päälle tomaatit. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Valmistusaika: 45 min.

Annosmäärä: 6 annosta

Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa.

Vietnamilaisen keittiön salat

Sanotaan, että vietnamilainen osoittaa rakkautensa ruoan avulla. Liiankin runsaan pöydän herkulliset antimet ovat kiintymyksen osoitus.

Vietnamilainen ruoka on paitsi herkullista, myös terveellistä ja usein raaka-aineiltaan edullista. Vietnamilaisen keittiön salat -kirjassa Kim Thúy paljastaa parhaat reseptinsä. Samalla hän esittelee sukunsa naiset, joilta on keittotaitonsa oppinut. Teos kiteyttää ruoanlaiton yhteisöllisen olemuksen ja inspiroi toteuttamaan kaunista ja hyvää jokapäiväisessä elämässä.

Mutta ihan pakko paljastaa heti tässä kohdin, ettemme ole kalakastikkeen kanssa ihan parhaita kavereita. Olemme yrittäneet lähentää suhdettamme muutamia kertoja, mutta olen aina jäänyt hieman kylmäksi. Sinänsä tämä on hiukan ongelmallista, että vietnamilainen keittiö rakastaa kalakastiketta. Mutta ehkä tämä tästä. Ajan kanssa. Tai sitten olen vaan aina ostanut halvinta paskaa, joka on myös mahdollista. 

Kim Thúy lähtee liikkeelle vietnamilaisen keittiön keskeisimmistä raaka-aineista ja opettaa perusasiat kuten sen, että pettämätön mitta riisin keittoveden määrälle on etusormi. Reseptit hän on perinyt äidiltään ja tämän viideltä siskolta, jotka esitellään kirjassa ruokaohjeiden ja romaanikatkelmien lomassa.

Upea kuvitus yhdistelee ruokakuvia, perhealbumin parhaita ja matkatunnelmia Vietnamista.

Kirjassa on iso kasa reseptejä, joiden tuoksut pystyn kuvitelmissani haistamaan ja maut maistamaan. Muutama menee varmasti kokeiluun kuten betelpippurin lehtiin (korvaan lehtikaalilla) käärityt nyytit, joissa on täytteenä mm. jauhelihaa, maapahkinää, soijaa, sitiruunaruohoa ja rommia. Toinen veikeä resepti näyttäisi olevan tomaattipohjainen kalakeitto Canh Man, johon tulee korianteria, limettiä, kevätsipulia, yrttiselleriä ja sopivasti tietenkin myös kalakastiketta. Toivotan jo nyt itselleni onnea. 

Kim Thúy

Kim Thúy syntyi Saigonissa vuonna 1968 ja pakeni kymmenvuotiaana perheensä kanssa Vietnamin kommunistihallintoa muiden venepakolaisten mukana. Nykyään hän asuu Montrealissa. Ennen kirjailijanuraa Thúy on työskennellyt asianajajana, tulkkina ja ravintoloitsijana. Hänen teoksensa opettavat näkemään kauneutta ja hyvyyttä kaikkialla, pienimmissäkin yksityiskohdissa. Thúylta on julkaistu suomeksi romaanit Ru ja Vi.

Kim Thúy: Vietnamilaisen keittiön salat
Alkuteos Les secret des Vietnamiennes
Suomentanut Marja Luoma
191 sivua
Gummerus

Katkarapulaksa

Kaakkois-Aasian ehdoton lahja ruokamaailmalle on erilaiset laksat. Nämä mausteiset currykeitot ovat täynnä tuoksua, makua ja raikkautta. Perusidea on helppo: currytahnaa sotketaan kookosmaidon kanssa, nuudeleita ja sitten vaikka kanaa, kalaa, tofua tai vaikka äyriäisiä. Paljon limettiä, korianteria ja chiliä. 

Suunnitteilla oli broilerilaksa, kun näin mukavalta vaikuttavan ohjeen rosaviinijaruoka-sivustolla. Päädyin kuitenkin katkarapuversioon, sillä mieleni teki äyriäisiä. Pohja on hyvinkin sama, vahdoin tosin kanaliemen kalaliemeen. Mutta tee kumpi haluat. Tämä resepti on otettu lähes suoraan tuolta sivustolta. Tarkkaile makua ja lisää halusi mukaan potkua chilillä ja kirpeyttä limetin mehulla.

. 

Katkarapulaksa 1–2 annosta

öljyä paistamiseen
1 rkl punaista currytahnaai
1 pieni tölkkiä kookosmaitoa
2 dl kalalientä
1 punainen chili
1 tl kalakastiketta
2 tl ruokosokeria
1/2 limetin mehu
2 kaffirlimetinlehteä
kourallinen katkarapuja
1 kiekko munanuudeleita

suolaa

tuoretta chiliä tarjoiluun

retiisiviipaleita
tuoretta korianteria
½ keitetty kananmua

Kuumenna öljyä paksupohjaisessa kattilassa keskilämmöllä.

Lisää currytahna pannulle ja kuumenna sekoitellen muutama minuutti. Mittaa joukkoon kookosmaito, kalaliemi, karkeasti kuutioitu chili, ruokosokeri, limetin mehu ja lehdet.
Kiehauta ja anna hautua noin 10 minuuttia. Tsekkaa suola.

Lisää joukkoon nuudelikiekko, peitä kannella ja sammuta liesi. Anna nuudeleiden kypsyä muutama minuutti, lisää katkaravut ja kaada keitto tarjoilukulhoon.

Viimeistele mausteinen laksa tuoreella chilillä, retiisillä. korianterilla ja kanamunan puolikkaalla.Kirjoitus on tehty yhteistyössä Cisa Drinks Oy:n kanssa

Koronakriisi runtelee leipomo- ja konditoria-alaa – Nyt on aika tukea suomalaisia paikallisia leipomoita ja konditorioita

Sadat suomalaiset paikalliset leipomot ja konditoriat ovat poikkeuksellisen vaikeassa ja haasteellisessa tilanteessa, johon ne ovat ajautuneet meneillään olevan koronakriisin ja siitä seuranneiden toimenpiteiden johdosta. Kaikkien kuluttajien tulisi nyt mahdollisuuksiensa mukaan tukea paikallisia leipomoita ja konditorioita ja käydä ostoksilla myös niiden myymälöissä. Siten kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että monipuolinen ja monimuotoinen leipomo- ja konditoria-ala säilyy myös tulevaisuudessa Suomessa.

Kuva: Couleur / Pixabay 

Päätös ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta toukokuun loppuun asti sulkee nyt myös monen leipomo-konditorian ovet.

Leipuriliitto toteaa, että positiivista kuitenkin on, että leipomoiden ja konditorioiden omien myymälöiden aukipitäminen on sallittua. Pienet paikalliset leipomot voivat myymälöitä auki pitämällä yrittää pienentää nyt syntyviä suuria tappioitaan, vaikka vaarana onkin, että myymälän aukipitäminen henkilöstökuluineen tulee kalliimmaksi kuin koko myymälän sulkeminen.

Myös leipomoiden toimitukset Horeca-puolelle (hotellit, messukeskukset, suurkeittiöt, ravintolat, koulut jne.) ovat romahtaneet lähes täysin.

Koronaviruksen ja valtiovallan päätösten seurauksena lähes kaikki Leipuriliiton jäsenleipomot ovat vähintäänkin lomauttaneet henkilökuntaansa. Suurella osalla Suomen Leipuriliitto ry:n jäsenyrityksiä myynti on pudonnut 70-80 %, isolla osalla ”vain” 50 %. Suurimmatkin päivittäistavarakauppaan toimittavat Leipuriliiton jäsenleipomot ovat menettäneet, muutamaa harvaa yritystä lukuun ottamatta, myynnistään noin 15-20 %.

”Jäsenyritystemme tilanne on kokonaisuudessaan varsin karmiva koronaviruksen ja sen seurannaisvaikutusten runnellessa toimialaamme kovalla kädellä. Näin on erityisesti pienten leipomoiden ja konditorioiden kohdalla. Mutta myös meillä, päivittäistavarakauppaan toimittavalla leipomolla, kahvileipätuotteiden myynti on pudonnut 40 % ja tuoreleipätuotteiden myynti 15 % viimeisten kahden viikon aikana”, toteaa turkulaisen Leipomo Rosten Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Leipuriliitto ry:n puheenjohtaja Kari Meltovaara.

Leipuriliitto toteaa, että on positiivista, että päivittäistavarakaupan yritykset ovat alkaneet ottamaan koronakriisin aikana myyntiin myös sellaisten leipomoiden ja konditorioiden tuotteita, jotka eivät ole aikaisemmin tuotteita kauppaan toimittaneet. Sen johdosta yrityksille aiheutuvat tappiot voivat olla pienempiä. On hienoa, että päivittäistavarakaupan yritykset osoittavat vastuullisuuttaan tällä tavoin tässä vaikeassa tilanteessa.

Leipuriliitto ymmärtää, että pyrkiessään estämään koronaviruksen leviämistä valtiovalta on joutunut tekemään vaikeita yrityksille taloudellista vahinkoa aiheuttavia päätöksiä. Leipuriliitto kuitenkin edellyttää, että valtiovalta mahdollisuuksien mukaan kohdistaa suoraa tukea myös leipomo- ja konditoriayrityksille, millä voidaan korvata yrityksille aiheutettuja vahinkoja. Vain näin vältytään laajalta pienten ja keskisuurten leipomo- ja konditoriayritysten konkurssiaallolta. Ja näin pelastetaan samalla todella paljon työpaikkoja. Leipuriliitto toteaa, että on järkevämpää maksaa yrityksille nyt suoria tukia, kuin että samoja rahoja maksetaan myöhemmin ansiosidonnaisena päivärahana ja muina tukina työpaikkansa menettäneille.

Lisätietoja: tj. Mika Väyrynen, Suomen Leipuriliitto ry, p. 0400 887 761 ja pj. Kari Meltovaara p. 040 507 5075 (Leipomo Rosten Oy)