Uhkailin jo vähän jääväni tämän kuun ruokahaasteen ulkopuolelle, mutta eihän siitä mitään tullut. Vanha ruokahaastekonna kun olen. Sain bussissa ahaa-elämyksen ilman Teik on miitä ja annoin lieden laulaa Morten Harketin sijaan. Liesi jodlasikin niin töpinöissään, että kaksi kertaa laitettuani kolmannen levyn päälle, keittiön sulakkeet poksahtivat. En sitten enää kolmatta kertaa kokeillut.
Ohje on hyväksi havaittu ja kaivettu Suomen kellarien kätköistä. Hieman tuunailin sitä vielä loppumetreillä, tehdäkseni siitä enemmän itseni näköisen. Ja jos rommi ja pekoni ei sitä tee, niin mikä sitten?! Olenkin varsin tyytyväinen lopputulokseen. Tyytyväiseltä vaikutti myös viinirypäletarhamme ylempi seremoniametsuritar. Erityisesti kastike vei naispuoliselta asujaimistoltamme jalat alat ja kintut kohti kattoa. Käytin tietysti tilaisuuden hyväksi - otin pikaisesti sukat pesuun.
Friteerattuja pekoniin käärittyjä ahvenfileitä ja punajuuri-rommi-smetanakastiketta (2 annosta)
5 ahvenfilettä
7 pekonisiivua
Poista ahvenfileistä ruodot tekemällä kiila viilloilla keskiruotorivin molemmille puolille. Tätä kutsutaan housuttamiseksi, sillä filee näyttää toimenpiteen jälkeen housuilta. Näin saa ruodot pois myös kuhasta ja turskasta. Leikkaa fileistä erisuuruisia paloja. Minulla tuli viidestä fileestä 13 palaa. Leikkaa pekonisiivut pystyvinosti puoliksi. Kääri puolikas siivu aina yhden kalapalan ympärille ja käytä nopeasti pannulla, jotta paketti pysyisi paremmin koossa. Kasta seuraavaksi frittitaikinaan.
Frittitaikina:
2 dl vichyä
2 kananmunaa
reilu 2½ dl vehnäjauhoja
suolaa
rouhaus pippuria myllystä
Sekoita kaikki aineet keskenään. Frittitaikinan pitää olla kohtalaisen paksua, joten voit tarkkailla jauhojen määrää.
Seuraavaksi ahven-pekonikääreet pitäisi uppopaistaa. Lämmitä paksupohjaisessa kattilassa reilu määrä rypsiöljyä. Itse heitin kattilaan litran törpön sisällön ja se riittikin sopivasti. Öljyä pitäisi olla reilusti, ettei palat jää pohjaan kiinni. Ota kääryle kokkipihteihin, upota frittitaikinaan, valuta ylimääräinen taikina pois ja laske varovasti sopivan kuumaan öljyyn. Lämpötila saisi olla n. 170 astetta. Lämpö on sopiva, kun pieni pala vaaleaa leipää paistuu hieman alle minuutissa kullanruskeaksi. Uppopaistamisessa kannattaa käyttää järkeä ja varovaisuutta. Suosittelen ensikertalaisia hakemaan lisätietoa
googlesta. Kun kalapala näyttää sopivan ruskealta, ota se joko kokkipihdeillä tai reikäkauhalla talouspaperin päälle lepäämään. Kattilaan ei kannata laittaa yhdellä kertaa liikaa friteerattavaa, sillä öljyn lämpötila kärsii ja friteerattavasta tulee pullamössöä. Tavoitteena on rapea mutta ilmava herkku.
Kastike:
1 laakerinlehti
1/3 dl rommia
2 dl etikkapunajuuripurkista nestettä
1½ dl smetanaa
suolaa
maizenaa
Sekoita rommi ja punajuurineste ja lisää laakerinlehti. Anna kiehua hiljalleen 3-4 minuuttia. Poista laakeri. Lisää smetana ja sekoita. Lisää suolaa ja suurusta himpun paksummaksi maizenalla.
Minä söin tuotokseni keitettyjen naurispalojen kanssa, mutta muusi olisi ollut paikallaan. Tähän vuodenaikaan muusista ei vaan oikein meinaa tulla mitään. On jo ikävä kunnon perunasurvosta.